RE:

Katsoin hiljattain Minority Reportin DVD:ltä, ja silmään pisti kohtaus jossa poliisin jahtaama Tom Cruise on metrossa. Cruisea vastapäätä istuu USA Todayta lukeva mies, ja Tompan katsellessa lehden kansilehti muuttuu kertomaan Cruisen paosta. Noin 3-5 vuoden päästä tämä voi olla todellisuutta.

Vuoden 1999 tienoilla luin että Ranskassa oli kehitteillä taipuisa, paksun paperin tyylinen elektroninen näyttö. Seuraavana vuonna Wired kirjoitti elektronisesta paperista eli e-paperista laajan jutun, ja kuola alkoi vuotaa suupielestäni. Mobiilista sisällöstä ei tule mitään jos ruutu on luokkaa 5x3 sentin kokoinen; siitä ei lue Hesaria. Sen sijaan langaton "lehti" jonka voit kääriä rullalle taskuun, ja josta saat luettua minkä tahansa uutisen tai kirjan koska tahansa, missä tahansa –- siinä alkaa olla jo ideaa. Mutta koska?

Jenkeissä on tänään kaksi firmaa jotka taistelevat e-paperikentässä: MIT:sta lähtöisin oleva E-Ink, ja Xerox PARC:in tutkijoiden alullepanema Gyricon. Molemmilla on jo olemassaolevia prototyyppejä ohuista, muovimaisisen taipuisista näytöistä. Firmojen teknologiat ovat erilaisia, mutta perusperiaate on samanlainen: mikroskooppisen pieniä värikuulia ohjataan sähkösignaaleilla näyttämään joko mustaa tai valkoista, ja voilá, syntyy digitaalinen, uudelleenkäytettävä paperi.

Nykyisten e-paperinäyttöjen koot vaihtelevat A3:sta aina kolmen metrin tauluihin, ja prototyyppejä on käytetty mm. tavaratalojen tuote- ja hintaesittelyissä sekä ulkomainoksissa. Gyricon esittelee News.comin videossa jo kaupan olevaa mustavalkoista, pieniresoluutioista A3-kokoista myymälänäyttöä, jota saa ostaa hintaan $995. E-Ink tekee puolestaan e-paperinäyttöä Philipsin PDA-laitteisiin, joka pitäisi ottaa käyttöön ensi vuonna.

E-paperin edut esimerkiksi nykyisiin LCD-näyttöihin ovat selkeät. E-paperinäytöt ovat kirkkaita, ja niitä voi lukea kaikista kulmista. Ne tarvitsevat erittäin vähän virtaa ja pyörivät vuosia tavallisilla paristoilla. E-paperin valmistaminen on suhteessa erittäin halpaa; paperi käytännössä tulostetaan muoville piireineen kaikkineen, eikä valmistuksessa tarvita steriileja huoneita tai vakuumitiloja. Lisäksi e-paperi on ohutta, kevyttä ja se taipuu, mikä luo sille täysin uusia käyttötarkoituksia.

E-paperinäyttöjen käyttökohteita rajaavat vielä huono resoluutio, yksivärisyys sekä näytön hidas päivittyminen, mutta viime vuosina näissä haasteissa on tapahtunut selkeää kehitystä. Näytöt ovat kehittymässä yksivärisistä jopa 4096:een väriin, resoluutio on parantumassa ja näytön virkistystaajuus on kehittymässä niin, että e-paperilla voisi pian näyttää jopa videota.

Näillä näkymin e-paperinäyttöjä otetaan laajemmin käyttöön kaupallisissa sovelluksissa jo vuonna 2005, ja vuonna 2010 pitäisi e-lehtien ja e-kirjojen markkinan räjähtää käsiin. Mene ja tiedä, mutta minusta sähköisen paperin vallankumous ei voi tulla liian nopeasti.

"Every time we speak to the company, we become more convinced that N-Gage is very much a "version 1.0" product, and that new versions are not far away. It's a terrible shame that unlike Microsoft, Nokia has completely failed to listen to some of the key criticisms which the industry has been giving it for months prior to the launch of the device, and that with the exception of better developer support, the system launching on October 7 is every bit as badly flawed as the one we saw at the London Eye in early Spring."

"N-Gage promises a game console, and what it delivers is a standard Series 60 mobile phone with a swish logo and a decent d-pad."

Dotcom-buumin aikaan itkin partaani kun Suomessa ei ollut vastinetta Kozmo.comille, kaatuneelle verkkokaupalle joka toimitti minkä tahansa tilauksen tunnissa. Tuliko fiilis lukea uusi Potter, kuunnella Evanescencen CD ja kiskoa valmis safka-annos ja limua kyytipojaksi? Fillarilähetti tuo tunnissa, no sweat. Pohjolan pienessä asukastiheydessä vastaavaa bisnestä olisi kuitenkin vaikea saada futaamaan.

Nyt on Suomessa-ei-mitään-uutta -rintamalla toinenkin itkunaihe: Netflix, nerokas jenkkipalvelu josta voit vuokrata DVD-leffoja kuukausimaksulla. Mene Netflixin saitille, tsekkaa suositukset ja lisää omalle listallesi leffoja. Maksat palvelusta $20 kuussa ja leffat tulevat postissa. Kun olet katsonut leffan, pistä se palautuskuoreen ja voilá, listasi seuraava leffa kolahtaa postiluukusta. Voit pitää kolmea leffaa kotona kerrallaan. Palvelun fiksu idea on saanut jo miljoona jenkkiä liittymään siihen.

Netflixin saitti suosittelee amazonhenkisesti sinulle aikaisempien vuokrauksiesi perusteella uusia pätkiä, joita voit lisätä omaan listaasi loputtomasti. Saitin taustalta löytyy täysin automatisoitu logistiikkasysteemi, joka matchaa palautetut levyt tilattuihin. Netflixin nerokkuutta on analysoitu mm. Business 2.0:ssa ja Salon.comissa. Sama konsepti on kopioitu hiljattain myös peleihin, jossa vuokrausbisnestä harrastaa Gamefly.

Pitäisikö tästä maasta lähteä että saisi parhaimmat palvelut käyttöönsä, kysyn minä.