RE:

Katsoin hiljattain Minority Reportin DVD:ltä, ja silmään pisti kohtaus jossa poliisin jahtaama Tom Cruise on metrossa. Cruisea vastapäätä istuu USA Todayta lukeva mies, ja Tompan katsellessa lehden kansilehti muuttuu kertomaan Cruisen paosta. Noin 3-5 vuoden päästä tämä voi olla todellisuutta.

Vuoden 1999 tienoilla luin että Ranskassa oli kehitteillä taipuisa, paksun paperin tyylinen elektroninen näyttö. Seuraavana vuonna Wired kirjoitti elektronisesta paperista eli e-paperista laajan jutun, ja kuola alkoi vuotaa suupielestäni. Mobiilista sisällöstä ei tule mitään jos ruutu on luokkaa 5x3 sentin kokoinen; siitä ei lue Hesaria. Sen sijaan langaton "lehti" jonka voit kääriä rullalle taskuun, ja josta saat luettua minkä tahansa uutisen tai kirjan koska tahansa, missä tahansa –- siinä alkaa olla jo ideaa. Mutta koska?

Jenkeissä on tänään kaksi firmaa jotka taistelevat e-paperikentässä: MIT:sta lähtöisin oleva E-Ink, ja Xerox PARC:in tutkijoiden alullepanema Gyricon. Molemmilla on jo olemassaolevia prototyyppejä ohuista, muovimaisisen taipuisista näytöistä. Firmojen teknologiat ovat erilaisia, mutta perusperiaate on samanlainen: mikroskooppisen pieniä värikuulia ohjataan sähkösignaaleilla näyttämään joko mustaa tai valkoista, ja voilá, syntyy digitaalinen, uudelleenkäytettävä paperi.

Nykyisten e-paperinäyttöjen koot vaihtelevat A3:sta aina kolmen metrin tauluihin, ja prototyyppejä on käytetty mm. tavaratalojen tuote- ja hintaesittelyissä sekä ulkomainoksissa. Gyricon esittelee News.comin videossa jo kaupan olevaa mustavalkoista, pieniresoluutioista A3-kokoista myymälänäyttöä, jota saa ostaa hintaan $995. E-Ink tekee puolestaan e-paperinäyttöä Philipsin PDA-laitteisiin, joka pitäisi ottaa käyttöön ensi vuonna.

E-paperin edut esimerkiksi nykyisiin LCD-näyttöihin ovat selkeät. E-paperinäytöt ovat kirkkaita, ja niitä voi lukea kaikista kulmista. Ne tarvitsevat erittäin vähän virtaa ja pyörivät vuosia tavallisilla paristoilla. E-paperin valmistaminen on suhteessa erittäin halpaa; paperi käytännössä tulostetaan muoville piireineen kaikkineen, eikä valmistuksessa tarvita steriileja huoneita tai vakuumitiloja. Lisäksi e-paperi on ohutta, kevyttä ja se taipuu, mikä luo sille täysin uusia käyttötarkoituksia.

E-paperinäyttöjen käyttökohteita rajaavat vielä huono resoluutio, yksivärisyys sekä näytön hidas päivittyminen, mutta viime vuosina näissä haasteissa on tapahtunut selkeää kehitystä. Näytöt ovat kehittymässä yksivärisistä jopa 4096:een väriin, resoluutio on parantumassa ja näytön virkistystaajuus on kehittymässä niin, että e-paperilla voisi pian näyttää jopa videota.

Näillä näkymin e-paperinäyttöjä otetaan laajemmin käyttöön kaupallisissa sovelluksissa jo vuonna 2005, ja vuonna 2010 pitäisi e-lehtien ja e-kirjojen markkinan räjähtää käsiin. Mene ja tiedä, mutta minusta sähköisen paperin vallankumous ei voi tulla liian nopeasti.