Uusmediasta on hype kadonnut, mutta jäikö siitä mitään jäljelle? Toimiala ei kuollut, vaikka monet sitä dotcomien myötä uumoilivat. Silti alan laskusuhdanne jatkuu edelleen.
Hyvääkin on tapahtunut. Toimijoita ei ole enää ruuhkaksi asti. Jäljellä olevien toiminta on muutamassa vuodessa terävöitynyt ja tullut ammattimaisemmaksi. Missä nyt mennään? –kysymykseen vastaavat muutamat alan konkarit ja suunnan näyttäjät.
Aloitetaan väitöskirjaansa tekevästi digimedian asiantuntijasta Tommi Pelkosesta.
"Minä en enää edes puhuisi uusmediasta. Tämän hetken termiksi sopisi hyvin digimedia. Digimedia on laajempi käsite, ja eikä tässä mediassa ole todellakaan enää mitään uutta. Digimediaan liittyvät kaikki mediat, yhtälailla mobiili kuin w-lan tai perinteinen pc", sanoo Satamankin leivissä työskentelevä Pelkonen.
Asiakkaan puolella väärät vastuuhenkilöt
It-maailmassa jako kahteen on selvä. Perinteisen uusmedian jatkajia ovat markkinointiviestinnän osaajat. Siis ne, jotka hallitsevat konseptit ja käyttöliittymät sekä käytettävyyden. Toisella puolella ovat sitten suuret it-talot, jotka toteuttavat isoja järjestelmiä, valitettavan usein vielä unohtaen käyttöliittymä- ja käytettävyyssuunnittelun merkityksen kokonaan. Pelkonen heittää pallon asiakkaiden suuntaan.
"Asiakkaiden tulisi osata olla aktiivisia ja vaatia käytettävyydeltäänkin hyviä järjestelmiä. Pelkästään se, että järjestelmä toimii, ei riitä."
Konsulttina toimiva uusmedian pioneeri Alex Nieminen on Pelkosen kanssa samoilla linjoilla. Niemisen mukaan internet-projektit painottuvat tällä hetkellä aivan liikaa teknisille ratkaisuille.
"Yrityksissä väärät henkilöt päättävät internet-hankkeista. Budjetit ovat it-ihmisten käsissä, jolloin myös projektien johto luisuu välttämättä tekniselle väelle, eikä myynnin ja markkinoinnin osaajille niin kuin pitäisi."
Huonoa ei kannata tehdä, ennen on tekemättä
Nieminen peräänkuuluttaa niin luovuutta kuin käytettävyysosaamistakin. Tosin, melkein samaan hengen vetoon hän toteaa tarjontaa olevan oikeastaan tällä hetkellä liian vähän.
Vaikka varsinainen internet-huuma on ohi, väistämätön tosiasia on, että internetin käytön kasvu on ollut merkittävää.
"Internet on vahva, tehokas ja kasvava väline", kuten Nieminen asian ilmaisee.
"Käyttöliittymän ja käytettävyyden pitää kuitenkin olla kunnossa. Itse halusin kesällä hankkia vakiomatkantoimittajaltani, suurelta suomalaiselta matkatoimistolta matkan Napoliin. Nettisaitilla minua kehotettiin valitsemaan matkapäivä. Satuin valitsemaan erään maanantain. Vastaukseksi sain tylyn: haluamananne ajankohtana ei ole matkoja. Minun olisi pitänyt tietää, että charter-lento tehdään sunnuntaisin. Tuo matkatoimisto menetti minussa erittäin hyvän asiakkaansa."
Kuka muistaa pientä kuluttajaa?
Tommi Pelkonen toivoisi, että nettipalveluiden suunnittelijat muistaisivat todella myös lopullista käyttäjää.
"Tällä hetkellä tuntuu, että hankkeista puhuvien kieli on pelkkää bisnestä ja tekkiä. Tehostaminen alkaa olla kaluttu luu. Kuka puhuu enää loppukäyttäjistä ja kuluttajista sekä näiden eduista ja innostamisesta", Pelkonen huomauttaa.
Liian teknologiavetoisissa internet-projekteissa varsinainen loppukäyttäjä eli rahat taloon tuova asiakas unohtuu. Asiakkaan saaman käyttökokemuksen voi kuitenkin sanoa vuoren varmasti näkyvän viimeisellä rivillä.
Kun Alex Niemiseltä kysyy, voivatko isot ja perinteiset it-talot ylipäätään tarjota aidosti myös luovia ideoita ja hyviä käyttöliittymiä, hän vastaa:
"Harvoin on alansa luovimpia näkynyt it-taloihin rekrytoitujen listoilla. En tiedä yhdenkään Hasanilla tai PHS:llä työskennelleen luovan suunnittelijan tai visualistin siirtyneen TietoEnatorille."
Eipä taida muillakaan heti tulla mieleen.
Jättiläisen pikkuapulainen
Accenture on suuri ja tunnettu kansainvälinen liikkeenjohdon ja tietotekniikan palveluiden tarjoaja. Yksi sen tytäryhtiöistä on Accenture Technology Solutions (ATS), jossa toimii kolmen teknologiatiimin lisäksi myös digimedia-ratkaisuihin keskittynyt yksikkö. ATS:n omalla saitilla digimediaa tosin kutsutaan edelleen uusmediaksi. Tiimissä työskentelee vajaat 15 henkeä. Tiimin vetäjänä ja tuottajana toimii filkkapuolellakin kannuksia ansainnut Rikhard Matalalampi. Hänkään ei halua puhua enää uusmediasta.
"Meidän osaamistamme on digitaalinen mediamix tai ehkä paremminkin digimix. Se on siis paljon enemmän kuin internet. Tuohon mixiin sisältyvät niin perinteinen internet kuin mobiilit ja digi-tv-ratkaisut. Uskon vahvasti tämän markkinointiviestinnän osa-alueen suhteelliseen kasvuun ja sen etabloitumiseen perinteisen markkinointiviestinnän rinnalle."
Matalalammen osa ei ehkä ole helpoin. Hän vetää mammutin sisällä yksikköä, jonka arvostus ei teknologiaihmisten silmissä ole perinteisesti ollut suuri. Silti hän jaksaa olla innostunut. Matalalampikin puhuu mieluummin sisällöistä kuin tekniikasta.
"Vihdoinkin on alettu kiinnittää huomiota myös sisältöihin eikä vain teknologiaan. Kyllä esimerkiksi käytettävyyden merkitystä on alettu ymmärtää aiempaa paremmin. Käytettävyys on palvelun laadun mitta."
Silti Matalampi ei kiistä sitä, etteikö myyntityötä joutuisi välillä tekemään myös talon sisällä.
"Aina ei ole itsestään selvää, että asiakkaisiin mentäessä myös sisällölliset ja ulkoasulliset seikat koettaisiin myyntivaltteina."
Tilejä taloon!
Digimedia-yksikkö tekee töitä pääasiallisesti emoyhtiölleen. On siis selvää, että toiminta on rajoittunutta. Yksikkö on myös melko pieni, ja se varmasti nakertaa uskottavuutta markkinointiviestintäratkaisuiden ostajien keskuudessa. Kovasti on jouduttu laskutettavan työn eteen tekemään myös Accenturen digimedian parissa, eikä toivottuja tiliasiakkaita löydy kovin helposti.
"Meidän laskutuksestamme tulee edelleen noin 80 prosenttia erilaisista 50-100 henkilötyöpäivän projekteista. Loppu perustuu pitkiin sopimuksiin ja kehityshankkeisiin."
Mainostoimistojen kupeeseen syntyneillä interaktiivisilla toimistoilla ei yleensä vastaavia ongelmia ole. Esimerkiksi PHSi:n toimari Mika Koivula kertoo rahavirrasta noin 90 prosentin tulevan tiliasiakkailta eli sellaisilta, joiden kanssa tehdään esimerkiksi vuosisopimuksiin perustuvia töitä. Loppu on sitten muuta yksittäistä projektiluonteista.
PHSi on tunnettu palkituista toteutuksistaan, ja markkinointiviestinnän osaamista löytyy. Niemisen peräämää luovuuttakaan ei puutu.
"Projektit tehdään pääasiassa omin voimin. Teknistäkin osaamista löytyy, mutta suuremmissa palveluprojekteissa käytämme myös ulkopuolisia kumppaneita", Koivula sanoo.
Täyttyykö kysyntävaje?
Heikot ajat ovat jatkuneet kaikilla it-alan toimijoilla jo pitkälle kolmatta vuotta. Häämöttääkö loppu ikinä?
Tommi Pelkonen ei uuteen nopeaan nousuun usko, vaikka paremmat ajat jo häämöttäisivätkin.
"Kaikki riippuu talouden suhdanteista. Tarvetta markkinoilla kyllä on, sillä monet nykyisistä järjestelmistä on toteutettu vuosituhannen vaihteen teknologioilla. On selvää, että uusintakierroksen on lähdettävä jossain vaiheessa liikkeelle."
Uhkia on muitakin kuin talouden hidas elpyminen.
"Alihankinta ulkomaille on lisääntymässä jatkuvasti. Viro on vain 60 kilometrin päässä Helsingistä. Siellä palkat ovat meikäläistä tasoa alhaisemmat ja veroastekin on matala. Ja mikä pahinta, osaajia riittää."
"Suomi on muutoinkin putoamassa kehityksen kelkasta. Nyt tarvittaisiin visioita, näkemystä siitä, mitä tulisi tehdä eikä vain siitä, mikä on kustannustehokasta. Digi-tv:llä on Euroopassa 42 miljoonaa käyttäjää. Kuinkahan monta heistä on Suomessa. Entä miten digi-tv:stä meillä ylipäätään puhutaan tai sen mahdollisuuksia hyödynnetään. Nyt laskusuhdanteessa olisi aikaa miettiä ja ideoida", evästää Pelkonen alan toimijoita.
Viitaten seuraavaan artikkeliin:
http://www.rekaksois.com/research_artikkeli.html/id/627
- - -
Pelkonen ja Nieminen toivat esille haastattelussa muun muassa käytettävyyden merkityksellisyyden, jota en missään nimessä aio kiistää tai muutoin kyseenalaistaa.
Loppukäyttäjälähtöisen suunnittelun / käytettävyyden hiomisen yksi suurimmista haasteista on edelleen kustannustehokkuuteen liittyvät paineet ja realiteetit.
Mikäli Uusmedia saadaan kupattua, toivoisin että tuhkasta nousee toimiala nimeltä Digimedia, jonka keskeisenä lähtökohtana ei ole teknologia tai elämää suurempi luovuus, vaan loppukäyttäjälähtöisyys.
Kustannuksia tulee edelleenkin tarkkailla ja laatua pitää jatkossakin vaatia, mutta väärässä päässä säästäminen on aina enemmän tai vähemmän kohtalokasta.
You got my vote, bo!
Olisihan se jo korkea aika kiinnittää huomiota siihen, mitä tarkoitusta varten esim. uusmedia -ajan miljoonat lopulta dusailtavaksi annettiin.
Toisaalta, joskin yritän olla opmimisti, luulen, että ainakin yksi mojova virheiden aikakausi tulee elettyä, ennen kuin lopulta uskotaan, että teknologia ei sinällään tee mitään.
Kahtellaan, sanoi optikko sokealle.
Harmittavinta kaikessa tässä on se, että meidän tekemällä työllä pitää olla joku raflaava nimi/termi. Asiakasta harvemmin kiinnostaa mitä XYZmediaa firma tekee, jos kuitenkin se on selvää miksi yleensäkkään firma on pöydän ääressä.
Tervetuloa tutustumaan "tulevaisuuden" digimediaan, loppukäyttäjälähtöisesti toteutettuu kustannustehokkaalla suunnittelulla ja käytännön käytettävyydellä toteutettuun kotska-mediaan.
Kyseessä on eräänlainen testiprojekti mitä yksi ihminen pystyy toteuttamaan netillä.
www.papo24.com
Vaikka sivustot on edelleen hionnassa voidaan lähtökohdista ja toteutuksesta
kertoa seuraavaa.
Kuluttajille kaikki maksutta
Yhdistyksille, seuroille, järj. maksutta
Yrittäjille osin maksutta
Käyttäjät luovat sisällön itse
Paikallisuus on tärkeintä
Avoin kaikelle asialliselle paikalliselle
mielipiteelle, sisällölle & toiminnalle, huomioiden asukkaat, yritykset, yhdistykset, työntekijät.
Sisältönä kaikki sama mitä sanomalehdistä löytyy, asunnot, työpaikat, rivi-ilmoitukset, tapahtumat, mainokset, uutiset, urheilu, kulttuuri, jne.. kuitenkin hyödyntäen internetin helppoutta ja vahvuutta.
Tarkoituksena tukea paikallista yrittäjyyttä, järjestötoimintaa, parantaa palvelujen löydettävyyttä, korostaa yhteisöllisyyttä, jne..
Vanhemmat evoluutio versiot:
http://suur-tapiola.com/uutiset/17902a.shtml
http://suur-tapiola.com/uutiset/2303a.shtml
vähän samantapainen kokonaisuus on http://www.sporttisaitti.com/
joka tarjoaa urheiluseuroille mahdollisuuden omien tarpeiden mukaiseen sivustoon ja kohtaamispaikkaan. ongelmana on se, että nuo sivustot ei loppujen lopuksi ole hirveän harkittuja, vaan tuppaavat menemään enemmänkin suloiseen sekamelskaan. näin on myös papo24:n kohdalla. samat raamit eivät voi sopia kaikille. pikkuhiljaa nämä saitit syövät itse itseänsä kun kenelläkään ei ole enää homma hallinnassa. paikallislähtöisyys ja kustomointi asiakkaan tarpeiden mukaan ovat ihailtavia päämääriä - valitettavasti niidenkin tavoittelussa joutuu käyttämään rutkasti harkintaa.
Uusmedia ja digimedia kuulostaa mielestäni aika samalta,mutta mikä on niiden varsinainen ero?)))
Olen menossa suorittamaan Audiovisuaalisen viestinnän perustutkintoa.Haluaisin tarkalleen tietää,että mitä digimedia on ja mitä se sisältää tutkinnossa ja työelämässä)))
Monet sanovat,että digimedia ja uusmedia ovat sama asia.Onko asia sitten näin?)))
Väitökset mitä olen kuullut menevät ristiin,eikä internetistä löydy täsmällistä ja selvää tietoa)))
ps:toivoisin saavani vastausta kysymykseen ennen 23.4.08)))
Yst.terv.Birgitta Gröhn