RE:

Digimedia-alan koulutustarjonta paisui 1990-luvun loppuvuosina. Suurimman hypen aikaan oltiin jokaiseen kylään pystyttämässä omaa digitaalisen median koulutusohjelmaa.

Nopeasti kasvaneesta tarjonnasta johtuen on koulutuksen laatu kärsinyt, mikä tuli esiin koulutuskyselymme tuloksissa. Noin 34 prosenttia vastaajista piti koulutusta korkealaatuisena, kun taas 32 prosenttia näki laadussa parantamisen varaa.

“Määrä ei korvaa laatua! Nykyään media-alan koulutusta on varmasti jo jokaisessa yli 50.000 asukkaan suomalaisessa kaupungissa, mutta niihin ei tahdo riittää päteviä opettajia. Ja onko kaikille niille ihmisille tosiaan töitä tulevaisuudessa?“, kysyi osuvasti eräs kyselyyn vastannut.

Yhteistyö, yhteistyö ja yhteistyö

Kyselyymme vastanneiden mukaan paras keino koulutuksen laadun nostamiseen on yhteistyö.

Tärkeimpänä nähtiin koulutuslaitosten välisen yhteistyön lisääminen sekä eri koulutuslaitosten että alan koulutuslaitosten ja digimediayritysten välille. Alan huippuosaajia haluttiin vetämään esimerkiksi lyhyitä työpajoja koulutuslaitoksissa. Nykyisten kouluttajien ammattitaitoon ei oltu kovinkaan tyytyväisiä.

Koulutuksessa opittavien taitojen nähtiin vastaavan työelämän tarpeita jossain määrin. Kuitenkin hyvin suuri osa piti digimediaa edelleen ns. käsityöalana, jossa työ opitaan parhaiten sitä tekemällä, ei niinkään kouluttamalla. Yksi vastaajista totesikin seuravaa:

“Ammattilainen osaa 1) oman osaamisalueensa (esim. tekki, design, business), 2) toimia asiakkaan kanssa ja 3) toimia osana tuotantotiimiä. Noita kahta jälkimmäistä on vaikea oppia koulussa!“

Taulukko 1. Mielipiteitä digimediakoulutuksesta

TaiKia pidetään parhaana

Pyysimme kyselyymme vastanneita paikantamaan parhaat digimedia-alan koulutusta tarjoavat koulutuslaitokset. Ylivoimaisesti eniten mainintoja sai Taideteollinen korkeakoulu, erityisesti sen MediaLab-yksikkö (lähes 27% kaikkiaan 134 maininnasta). Hyvänä kakkosena ja kolmosena tulivat Lahden muotoiluinstituutti (12%) ja Tampereen taiteen ja viestinnän oppilaitos, TTVO (10%). Nämä kolme koulua saivat siis yhteensä lähes puolet kaikista maininnoista.

Teknillisistä oppilaitoksista EVTEK (8%) ja Teknillinen korkeakoulu (7%) keräsivät eniten mainintoja, kun taas Helsingin kauppakorkeakoulu (4%) sai eniten mainintoja kaupallista koulutusta antavista tahoista.

"Media-alan koulutuksen kärkeä tällä saralla edustavat TaiK ja teknillisten

ohjelmistotuotannon suuntautumisvaihtoehdot", totesi eräs kyselyyn vastannut.

Koulutusyritysten panos digimedian kouluttajana ainakin tähän kyselyyn vastanneiden mukaan oli yllättävän pieni, vain 3%. Ne voidaankin nähdä lähinnä täydentävää koulutusta antavassa roolissa, ei niinkään alalla toimimisen perustaa luovina.

Konseptisuunnittelun ja monimedian koulutusta kaivataan eniten

Joni Helomaa luokitteli alamme osaamista luodanneessa tutkimuksessaan (Uusmediatoimialan osaamiskapeikot, 1999) digimedian tekemiseen liittyvät osaamisalueet viiteen luokkaan: 1) liiketoimintaosaaminen, 2) johtamisosaaminen, 3) viestintäosaaminen, 4) tekninen osaaminen ja 5) digitaalisen median ymmärtäminen. Koulutuskyselyssämme yhtenä tavoitteena oli tarkastella tarkemmin näitä osaamisalueita sekä niihin liittyviä koulutustarpeita.

Pyysimme kyselyyn vastanneita rastittamaan valmiiksi annetuista vaihtoehdoista alueet, joilla koulutusta tarvitaan kipeimmin. Eniten mainintoja saivat konseptisuunnittelu, monimediaosaaminen, myynti ja markkinointi sekä yrityksen kehittäminen.

Taulukko 2. Kipeimmin koulutusta tarvitsevat alueet

Ammattilaiset kouluttajiksi

Saimme vastaajilta lähes 80 osuvaa ehdotusta alan koulutuksen kehittämiseksi. Eniten ehdotuksissa toivottiin yhteistyötä yritysten ja koulujen välillä, koulutuksen määrällistä vähentämistä, yhteistyötä koulutusalojen välille sekä ammattilaisia opettamaan.

"Kouluttajien tulisi olla työelämässä karaistuneita ja tuosta työrupeamasta

opettajien kirjoista opittua teoriapuppua."

Kehitysehdotusten tulvan tärkeimmät ajatukset on tiivistetty alla olevaan taulukkoon. Taulukko kokoaa hyvin yhteen koko koulutuskyselymme havainnot.

Taulukko 3. Vastaajien toiveet koulutuksen kehittämisestä

Yrityksillä tärkeä rooli koulutuksen ohjaamisessa oikeaan suuntaan

Digimedia-alan eksponentiaalinen kasvu on ohi ainakin toistaiseksi. Nyt jos koska on sopiva aika keskittyä koulutuksen laadun kehittämiseen.

Erilaisia digipalveluita ja -tuotteita on tehty maassamme jo yli vuosikymmenen ajan. Saatuja oppeja on kyettävä jalostamaan sekä alan yritysten että uusien alalle pyrkivien opiskelijoiden tarpeisiin. Interaktiivisen suunnittelun perusteet eivät ole merkittävästi muuttuneet rompputuotannon ajoista, vaikka tuotanto-, tiedonvälitys- ja säilöntäteknologiat ovatkin. Alan konkareilla on sellaista osaamista, jolla on suurta kysyntää koulutuslaitoksissa. Ydinkysymys alan kehittymiselle onkin –kuinka saada osaaminen parhaaseen mahdolliseen käyttöön.

Paremman koulutuksen edellytyksenä on myös joustava koulutuksen suunnittelu, jotta alan koulutus pystyy sopeutumaan yrityselämän jatkuvasti kehittyviin vaatimuksiin. Näiden muutosten viestiminen yrityksistä kouluttajille on tärkeää. Muutoin riskinä on kouluttaa “näennäisiä digiosaajia näennäisiin työpaikkoihin“ – kuten yksi vastaajistamme totesi.

PS. RE: toimittaa tämän kyselyn tulokset koulutusasioista päättäville tahoille.

Disclaimer: Kyselyyn vastaaminen oli tavallista vapaaehtoisempaa. Mitään satunnaisotantaa ei ollut. Tämä ei ole Suomen Gallupin virallinen totuus.