"Väitteet noususta pitävät paikkansa", toteaa Valveen hallituksen puheenjohtaja Marius Lönnrot.
"Kysyntää on ja se näkyy selvästi", vahvistaa Nitron varatoimari Antti Villanen. "On vaikea sanoa, onko kyseessä vain alan kasvu vai olemmeko me onnistuneet jossakin erityisen hyvin."
Joka tapauksessa ala haluaa uskoa ja ennen kaikkea kertoa, että nousua on, ja että se on jyrkkää. Samansuuntaisia tutkimustuloksiakin on, tosin alan etujärjestöjen teettämissä tutkimuksissa.
Kentältä kuuluu jopa sellaista, että digimedian yritykset voisivat myydä tuplasti enemmän kuin myyvät tällä hetkellä.
"Jos jossain on myyjä, jonka firma ei suostu tekemään kaikkea mitä myyjä myy niin tervetuloa meille vain hommiin", A4 Median Tanu-Matti Tuominen hymyilee.
Kenttä huhuaa myös siitä, että toimistot joutuisivat hylkäämään duuneja resurssipulan vuoksi. Onko tässä perää? "En usko kenenkään myyvän oikeasti ei-oota. Jos Valio tai Fazer soittaa, niin kaikilta löytyy resursseja", Villanen vakuuttaa.
Digimedian yritykset voisivat ehkä myydäkin enemmän, mutta "kasvun esteenä on ennen kaikkea hallittu tuotannon skaalaaminen", Villanen tiivistää.
Aisti Medialabin projektijohtaja Katja Konola vastaa kysymykseen toisin. "Moni asiakas hyötyisi internetistä, mutta he eivät aina tajua sen potentiaalia. Se on osaltaan kasvun rajana", hän väittää. "Toisaalta on sellaisiakin tilanteita, ettei yksinkertaisesti ehditä tehdä niin paljon kuin olisi tilauksia", hän kuvailee osin paradoksaalistakin tilannetta.
Kasvun pullonkaulana on projektien kannattavuus, niiden läpimenoajat, työntekijäkohtainen laskutusaste, tarpeeksi hyvä etukäteis- ja projektisuunnittelu sekä realistiset tavoitteet. "Nämä ikuisuuskysymykset kuuluvat projektibisneksen luonteeseen", Tuominen naulaa.
"Kokemukseni mukaan yrityksellä on kasvupolullaan muutama tasapainoisempi kokoluokka, jotka johtuvat siitä että systeemit ovat kunnossa mutta eivät vielä alamittaiset seuraavaan kasvuvaiheeseen nähden, ihmisten keskinäinen tiedonkulku ja luottamus on balanssissa, asiakaskunta on monipuolinen ja tarpeeksi hajautunut ja ollaan muutenkin opittu firmana", Tuominen jatkaa.
Villanen on samoilla linjoilla. "Kasvuun sitoutuu aina huomattavasti käyttöpääomaa, hallitsemattomana terveen oloinen kasvu isoilla prosenteilla saattaa heikentää maksuvalmiutta."
"Ylikuumenemistako? Ei kai sentään, ellei sitten suunnittelijoiden otsalohkoissa", Valven Lönnrot kuittaa arveluihin siitä, että mentäisiin jopa liian lujaa.
Bisnes kasvaakin nyt hitaammin kuin vuosina 1996-99. Silloin kasvuprosentit olivat joillain yrityksillä sadan korvilla. Nykyinen kymmenien prosenttien vauhtikin on millä tahansa alalla todella paljon. Sitä paitsi palkkakulut ovat nyt korkeammat suhteessa yritysten liikevaihtoon, sillä työntekijätkin ovat vanhempia ja kokeneempia.
Kasvua sähköisen markkinointiviestinnän suunnittelusta
Digitaalisessa markkinointiviestinnässä voi nähdä kolme vaihetta. Aluksi tehtiin saitti, koska muillakin oli. Villasen mukaan seuraava vaihe oli "verkossa olemisen, markkinoinnin ja mainostamisen integroiminen muuhun markkinointiin ja mainostamiseen." Nyt verkkopalveluiden rakentaminen on toden teolla lähtenyt käyntiin eli "rakennetaan palvelu ja markkinoidaan sitä sopivissa välineissä, mutta ei välttämättä itse verkossa", hän jatkaa.
Digimediassa voi erottaa kaksi linjaa: mainonta ja palveluiden rakentaminen. Kasvua on kummassakin, riippuen hieman keneltä kysyy.
Villasen mukaan "kasvua on etenkin sähköisen markkinointiviestinnän suunnittelussa." Asiakkaat alkavat integroida sähköisiä materiaalejaan ja palveluitaan kokonaismarkkinointiin. Markkinointiviestinnässä haetaan entistä tehokkaampia ja mitattavampia malleja, välineitä ja medioita. "Internet mediana on tässä suhteessa aivan suvereeni", Villanen toteaa.
Asiakkaat haluavat enemmän ja parempaa markkinointiviestintää verkkoon. Yksittäiset kampanjat eivät enää riitä. "Itse asiassa ei tule mieleen mitään digitaalisen viestinnän osa-aluetta joka ei kasvaisi", kiteyttää Valven Lönnrot.
Nousu ja duunarit
Entä mitkä ovat nousun vaikutukset tavallisille duunareille, erityisesti friikuille, joiden kalentereissa suhdanteet näkyvät herkästi?
"Duunia on ollut selkeästi enemmän, ainakin viime syksystä lähtien. Töitä riittää, enemmän kuin kalenteriin mahtuisi ja työt ovat sellaisia, joista tykkää. Toimistot tuntuvat rekryävän kovasti", sanoo graafinen suunnittelija ja friikku Jonatan Hedberg.
|
Flash-osaajia ja graafisia suunnittelijoita haetaan, mutta "muillekin freelancereille on nyt runsaasti töitä, sanoo Konola. "Alkuvuonna ollut paljon kiireisempää kuin viime vuoden puolella", hän jatkaa.
"Meidän kannalta on tärkeää että töiden laatu pysyy korkeana ja rekrytoidut ihmiset myös jatkossa työllistettyinä. Emme siis voi rekrytoida hätiköidysti ja toisaalta on otettava huomioon normaalit vuosisyklit töiden osalta", viittaa Marius Lönnrot alan luonteeseen kuuluvaan vuodenaikavaihteluun.
Villasen mukaan "rekrytoinneissa saattaa iskeä vauhtisokeus, joka näkyy suurina rekrymäärinä, huonona perehdyttämisenä, laadun heikkenemisenä ja lopulta suurena henkilöstön kiertona". Firmat tuntuvatkin ottavan hieman iisimmin kuin viime kierroksella.
Kiertokysely toimistoille
RE lähetti myös luottamuksellisen kyselyn alan tilanteesta suurimmille toimistoille, (joista viisi ehti kiireiltään vastata). Alla vastaukset noususuhdanteen luonteesta.
1. Tuleeko tuloksenne laskemaan vai nousemaan tänä vuonna verrattuna vuoteen 2005? Kuinka monta prosenttia?
Noususta oli havaittavissa suurta yksimielisyytttä, tänä vuonna tuloksen ennakoitiin kasvavan kymmenestä jopa kolmeenkymmeneen prosenttiin.
2. Tuleeko myyntinne laskemaan vai nousemaan tänä vuonna verrattuna vuoteen 2005? Kuinka monta prosenttia?
Kuten edellä, nousua kymmenestä prossasta kolmannekseen.
3. Onko työntekijöidenne määrä muuttunut verrattuna viime vuoteen?
Joissain yrityksissä pysynyt samana, kuitenkin yleisimmin kasvanut viidenneksen.
4. Onko joihinkin tehtäviin hankala rekrytoida, ja jos niin mihin?
Sovellusarkkitehdit ja edistyneet ohjelmistosuunnittelijat ovat kiven alla. Myös flash-ässät, proikkarit ja kokeneet digimainonnan suunnittelijat ovat haluttuja.
5. Mikä voi katkaista kasvun?
Tässä kohdin on jo hajontaa, mutta punaisena lankana vilahtelevat yleiseen taloudelliseen tilanteeseen liittyvät tekijät, kuten öljyn hinta ja työpaikkojen siirtyminen kolmansiin maihin. Myös rekrytointiongelmiin viitattiin.
6. Jos kasvua on, mitkä ovat sen aiheuttamat riskit yrityksellesi? Entä koko digimediamarkkinoille?
Suurimmaksi osaksi on kyse samoista riskeistä, jotka liittyvät aina yrityksien kasvuun. Tarvitaan yhä enemmän ihmisiä projekteihin joiden koot ja kustannukset kasvavat ja näin myös riskit kasvavat huomattavasti.
Haasteena nähdään myös se, että nuoret yritykset ja esimihet osaavat toimia kuten oikeat yritykset. Mainittiin myös, että koko digimediamarkkinoille riski on huippuosaamisen kapeudessa ja toisaalta työn laatutason heikkenemisessä.
7. Onko kysyntä kasvanut jollain tietyllä tavalla, eli
tuleeko mahdollinen uusi bisnes jostain tietystä suunnasta tai sektorilta?
Vahva mielipide on, että kasvu tulee tasaisesti kaikilta sektoreilta. Mainintoja saivat esimerkiksi sähköinen asiakassuhdemarkkinointi, videon käyttö, markkinointiviestinnän suunnittelu digikanaviin, flashin käyttö sekä tuottavuutta lisäävät verkkopalvelut.