RE:

Sulakkeen tarina on yleensä kerrottu sen perustajien, Aapo Kyrölän ja Sampo Karjalaisen kautta. Kieltämättä stoori onkin hyvä: Kaksi nuorta kundia tekee omaksi ja kavereiden iloksi hauskan välineen ja huomaa, että homma on kivaa ja se kiinnostaa muitakin, myös kaupallisessa mielessä. Perustettu firma nousee siivilleen ja teinejä hurmaavat tuotteet leviävät vakaaseen tahtiin yhä uusiin maihin.

Pisteenä i:n päälle vielä se, että alkuperäinen porukka on yhä pitkälti kasassa. Tarinan suurin opetus lienee se, että menestystarinoita voi syntyä myös tekemisen ja harrastamisen ilosta, kun on hyvä idea, taitoa riittävästi ja ajoitus kohdallaan.

Sulake on tällä hetkellä 250 duunarin firma, jonka päätuote Habbo Hotel on lanseerattu 18 maassa. On selvää, ettei tulevaa menestystä enää tehdä vain yhdellä hyvällä idealla ja alkuperäisten taitajien näkemyksellä. Mukaan pitää mahtua laaja joukko erilaisia kovan luokan duunareita ja heistä syntyviä tuotteita. Mistä Sulakkeen tuleva menestys taiotaan ja ketkä sen tekevät?

Tarkistetaan ensin perussuunta alkuperäisiltä lähteiltä. Chief creative officer Sampo Karjalainen: “Isompi kuva on se, että Habbo hotel on vielä pitkään se pääjuttu. Sen pohjalle rakennetaa muita ulottuvuuksia. Tulee verkkopuolelle erilaisia viestintään liittyviä juttuja, myös pelejä ja mobiiliyhteisöihin suuntautuneita asioita. Rönsyilystä koetetaan kuitenkin vahvasti pidättäytyä.“

Lumisodasta se lähti

Sulakkeen vahtuutena on oltuna alusta asti käyttäjälähtöisyys. “Me tekijät roikuimme itse paljon palveussa, olimme osa yhteisöä. Siitä se orientaatio lähti“, muistelee Habbo Hotel developmentin AD Ilkka Kallasmaa Radiolinjalle tehdyn Lumisodan aikoja. Siihen aikaan toimittiin vielä Ego Taivas Medialabissa, Sulakkeen yhtiöittämisen jälkeen saman firman monistuskopissa.

“Kyse on simppelistä ja helposti lähesyttävästä konseptista, josta käytön kautta löytyy sisältöä, erityisesti muiden käyttäjien kautta. Se on se syy, miksi sinne palataan uudestaan“, kertoo Sulakkeen tuotekehitystä nykyisin vetävä Otto Nieminen. Nieminen tietää mistä puhuu, sillä hän tuli taloon tuoreena taiteen maisterina syksyllä 2000 hoitamaan nimenomaan asiakaspuolen softien koodausta. Siinä vaiheessa erityisen tärkeää oli myös Habbo-maailman ainutlaatuinen visuaalinen ilme, joka vieläpä pyöri ilman että tarvitsi latailla ylimääräisiä softia.

Matkan varrella Nieminen on vastannut myös Habbo Hotelista tuotteena. “On tämä tietenkin hirveän paljon haastavampaa kuin silloin alussa, jolloin kyse oli melkeinpä kaveriporukan harrastustoiminnasta, jossa kaikki teki vähän kaikkea. Nyt tavoitteena on saada miljoonia ja miljoonia uusia käyttäjiä“.

Suomi vahvin, vielä

Järjestyksessään 17. Habbo Hotel avattiin hiljan Brasiliaan ja Kiinankin hotelli on jo lanseerattu. Suomen hotelli on vanhin ja väkimäärään suhteutettuna suosituin, vaikkei se enää kävijämääriltään mahdukaan mitalisijoille. Suomalaisena mediana se on kuitenkin vaikuttava: joulukuussa eri kävijöitä oli 400 000. Kova luku, etenkin kun ymmärtää, että käyttäjät koostuvat etupäässä yhdestä ikäryhmästä.

“Kyllä Suomen hotelli yhä on tärkeä juttu koko Sulakkeelle. Meillä on suhteellisesti niin laaja käyttäjäkunta, että se mahdollistaa aika hyvin erilaisten juttujen pilotoinnin. Jos täällä epäonnistutaan, ei kannata lähteä testaamaan samaa ideaa muualle. On myös tärkeää näyttää muille Habbo-maille, että vielä viidenkin vuoden jälkeen hotellin suosio vain kasvaa“, kertoo Habbo Hotel Suomen country manager Emma Halmekoski.

Halmekoskella on takanaan likipitäen kymmenen vuoden kokemus uusmedia- ja mainosalalta. Karjalainen ja Kyrölä tulivat tutuiksi jo Sataman aikoihin, jonka yhteen edeltäjään Interweb designiin Halmekoski oli tullut koululaisena kesätöihin ja jäänyt sille tielleen. CV:hen mahtuu myös copyn hommat Greyssä, ennen kuin nuori nainen rantautui Sulakkeeseen kolme vuotta sitten, työntekijänä numero 19. “Siihen aikaan toimistolla käveltiin vielä sukkasillaan.“

Miksi juuri Halmekoski on tässä hommassa? “Mulla on pitkä kokemus alalta. Vahvuuteni on kuitenkin kohderyhmätuntemus. Kirjoitan vapaa-ajalla harrastuksena Suosikkiin ja nuorille naisille suunnattuun Mariannaan, aiemmin olen kirjoittanut myös Nöjesduideniin ja Trendiin. Lisäksi hyvät kontaktit erilaisiin partnereihin, erityisesti levy-yhtiöihin. Mun kautta täällä on tajuttu musabisnekseen liittyvät mahdollisuudet.“ Habbo Hotelleissa onkin nähty useita kotimaisia tähtiä, ja esimerkiksi Gorillaz-bändin Habbo Hotel -kiertue. Seuraavaksi ollaan kasaamassa käyttäjien äänestämästä biisilistasta Habbo-levyä.

Halmekosken työsalkku on muita country managereita painavampi, sillä hän hoitaa viiden hengen tiiminsä vetämisen ohella myös mainosmyynniin. Muissa hotelleissa siihen on oma työntekijänsä. “Kyllä mä olen työnantajalle ihan tuottava sijoitus luulisin, tavallaan tuplasijoitus.“

Seuraavaksi myydään ihan oikeaa sälää

Habbo-bisneksen avainsana on ollut virtuaaliyhteisöt. On tosin helppo veikata, että tulevaisuudessa tärkeäksi nousevat myös character-bisnes, eli Habbo-brandin laajentaminen muihin tuotteisiin. Sulakkeen toimistolla vastaan tulee puolitoistametrisiä pahvi-Habboja, Halmekosken kännykästä roikkuu Habbo-koru. Otavalta on tulossa syksyllä useampikin Habbo-kirja ja Silja Linella avautui helmikuussa Habbo lounge. Habbo-maailman immateriaalisten huonekalujen myynnistä ollaan siirtymässä perinteisempään tavarabisnekseen, joskin vielä melko hillitysti.

Kun kerran kyse on hahmoista, niin kaiketi sulakelaisiakin on syytä kuvata sellaisina. Halmekoski näyttää nuorelta ja vakavalta (“En mä kyllä mielestäni ole lainkaan vakava!“). Pitkä nainen on pukeutunut ilmeisen muodikkaasti, kuten muotijuttuja pissisten ja musadiggarien lehtiin vääntävän kai kuuluukin. Ulosanti on asiallista ja selkeää, mutta välillä ääni nousee ja puhe nopeutuu Halmekosken innostuessa kertomastaan.

Kuten silloin, kun Halmekoski kertoo mikä tekee hänen työstään hienoa. “Haluan omalta osaltani kertoa nuorille hyvistä asioista ja tarjota ympäristön, jossa voi kehittää omaa luovuuttaan. Ujotkin nuoret voivat Habbo Hotellissa kehittää omaa varmuuttaan ja siirtää sitä virtuaalimaailman ulkopuolelle. Nuorten maailmassa on paljon pahaakin, itse yritän työlläni tuoda sinne hyviä ja positiivisia asioita.“

Halmekosken mukaan mainosmyyntikään ei voi olla pelkkää bisnestä. “Sekin on mietittävä käyttäjälähtöisesti. Mainoksista on oltava käyttäjille iloa ja hyötysisältöä, ne ei saa työntää pois. On myös tärkeää, että mainonta on erotettavissa muusta sisällöstä. Emme halua tehdä Habbosta mainosmaailmaa. “ Lisäksi suomen Habbo Hotelissa tehdään yhteistyötä ja tuotetaan valistussisältöä yhdessä erilaisten hyväntekeväisyyspartnerien kanssa. Yhteistyötä tehdään Elämä On Parasta Huumetta Ry:n, Helsingin Kaupungin Nuorisoasiainkeskuksen, Pelastakaa Lapset Ry:n ja Mielenterveysseuran kanssa.

“Olen nähnyt muitakin kasvuyrityksiä. Täällä on ihan erilainen henki, sen näkee jo tosi pienestä vaihtuvuudestakin. Yrityskulttuuri on vastaava kuin tuotteessa eli Habbossa, samaa huumoria on myös tekemisessä Sulakkeessa.“

Sulake rekrytoi oikeaan aikaan

“Henki on edelleen hyvä“, vahvistaa Pasi Ilola, vice president, Habbo Web & Wireless. “Porukassa on paljon dotcom-survivoreita, ilmiön alusta loppuun nähneitä tyyppejä. Jengi on kolmekymppistä, vakiintunutta. Ei junnua eikä kalkkeutunutta. Alansa parhaita. Erikoistuneita eksperttejä on paljon, sellaisia jotka ovat välistä erikoistuneet johonkin hyvinkin spesiaaliin ja sitten taas jotain ihan muuta.“

Sulakkeen yksi vahvuuksista on epäilemättä hyvä ajoitus rekrytoinnin suhteen. Leipiin on saatu alan edellisen sukupolven firmojen harjaannuttaneita ammattilaisia, joille on ollut tarjota hyvässä vaiheessa oleva työympäristö. . “Kyllä täällä on paljon porukoita, jotka tuntevat toisensa jo pitemmältä ajalta. Eri osastoilla on tietenkin nykyään aika erilaista porukkaa“, kertoo tunnelmista alusta asti tuotantopuolella touhunnut Ilkka Kallasmaa.

Ilola, Sulakkeen hahmo numero 42, tuli taloon joulukuussa 2003. Edelliset seitsemän vuotta oli vierähtänyt toimitusjohtajana itse perustetussa Frantic Mediassa. “Lopulta mä kyllästyin uusmediabisnekseen, kun oltiin eletty läpi dotcom-buumi ja päästy lopulta taas voitollekin. Sulake oli silloin Suomen mielenkiintoisin lafka. Sen ydintuote oli alusta asti niin kiteytetty ja samalla rajattomasti monistuva ja skaalautuva“.

Ensimmäisenä projektina oli vetää Disneyn kuuluisan huvipuistonsa 50-vuotissynttäreille tilaama Virtual Magic Kingdom, melko vähälle huomiolle ainakin Suomessa jäänyt Sulake-projekti. Ilola vetää muutenkin firmalle projekteja, jotka laajentavat Habbo-tuotteita webissä toimivien hotellien ulkopuolelle. Hän oli tuottamassa Nokian kanssa tehtyä Habbo Islands -peliä, ensimmäistä mobiilissa on-linena toimivaa Habbo-tuotetta. “Yhteisön tuominen mobiiliin on nyt kova juttu, Simsiltäkin on tullut mobile.“

Ilolan tehtäviin kuuluu Sulakkeen luomien online-yhteisöjen laajentaminen uusiin välineisiin. “Meillä on lopulta vain yksi ydintuote, Habbon online-yhteisö.“ Kauhean tarkasti Ilola ei tietenkään voi tulevista projekteistaan kertoa. Iso, paljon hymyilevä kalju mies on niistä kuitenkin selvästi innoissaan.

“Mun driverit on saada markkinoille sairaan cooleja juttuja. Konseptointi ja markkinoille uusien tuotteiden tuominen on hienoa, se että ne lähtee lentämään ja saa ekat käyttäjä-feedbackit ja näkee kommentit foorumeilla.“

Projekteista Ilolan omimmat lapset ovat vielä kohdussa. Laskettu aika kuitenkin vielä tänä vuonna? “Kyllä.“

Koodaritausta yhdistää

Ilola määrittelee itsensä bisneskundiksi, joka ymmärtää teknologiaakin. “Joskus liikaakin, en usko teknologiapuolen tyyppien sanomisia. “Melkein samoin sanoin kuvaili itseään myös Emma Halmekoski. Hänkin on Ilolan tavoin tehnyt aiemmalla työurallaan koodaamista.

Ilmeisesti Sulakkeen koodareille annetaan aika tiukkaa sparrausta. Ilola kehuu porukkaa huippuosaavaksi: “Softabisneksessä keskeistä on miten nopeasti päästään oikeisiin tuloksiin ilman virheitä. Kokeneet tiimit tekee heti oikein ja enemmän kuin pyydät. Meillä voi iskeä jengille minkä tahansa proggiksen, ja se hoidetaan minimiajassa.“