RE:

Yksinkertainen on tehokasta. Eikä yksinkertainen ole loppujen lopuksi ihan yhtä simppeliä kuin aluksi vaikuttaa.

Java-pelisaitti Aapeli aukesi virallisesti maaliskuun alkupuolella oltuaan ensin avoimessa testikäytössä. Reilussa kuukaudessa saitille on rekisteröitynyt noin 3 800 käyttäjää (tämän jutun kirjoittamisen aikana saitille rekisteröityi noin 40 uutta käyttäjää). Pelejä voi pelata myös ilman rekisteröitymistä. Vierailuita saitilla on viikossa yli 50 000, joista eri kävijöitä noin 20 000.

Pelaajalle maksuttoman rekisteröitymisen hyöty on, että hän saa pitää haluamansa nimimerkin ja hänestä tulee osa Aapelin yhteisöä. Toisia pelaajia voi hakea nimien ja profiilien mukaan. Suurin osa peleistä on moninpelejä, vaikka muutamia pelejä voi pelata myös yksinpelinä.

Aapelin java-pelit eivät sinänsä ole ennennäkemättömiä, sillä valikoimassa ovat muun muassa Ristinolla, Minigolf, Räsypokka ja Shakki – aika yksinkertaista siis. Toteutus on tietenkin oma. Jälki voi näyttää tutulta Jippiin Pasimaailman pelejä pelanneille. Sen ja Aapelin taustalta löytyy sama tekijätiimi. Java-guru Pasi Laaksonen vastaa pelien koodauksesta, AD Janne Matilainen graafisesta ilmeestä ja Asmo Halinen on ideointiryhmän kolmas lenkki.

Porukka lähti Jippiiltä syyskuussa 2001 uusien haasteiden perässä ja perusti Apaja-nimisen yrityksen, jolla on nyt perustajien lisäksi kolme vakituista työntekijää. Siinä missä Jippiillä pelejä tehtiin kun muut työt antoivat myöten, omassa firmassa niitä voi suunnitella rauhassa. Tosin ei ihan heti.

“Firma piti aluksi saada terveelle pohjalle. Olemme saaneet tukijalkaa uusmediatöillä, joten olemme nyt voineet toteuttaa Aapelin“, kertoo Apajan toimitusjohtaja Asmo Halinen.

Pasi Laaksonen tekee nyt käytännössä pelkästään Aapelia, kun taas Halisella ja Matilaisella menee iso osa ajasta firman muuhun toimintaan - firma on erikoistunut flash-animaatioihin ja verkkomainontaan.

Pitkän tähtäimen bisnesplan

Koska pelaaminen on maksutonta, on selvää etteivät kävijämäärät ole heti muuttuneet euroiksi. Aapelilla ei olla lähdetty hakemaan nopeita voittoja.

“Ei tämä vielä ole tulonlähde, vaan bisnesplanit on tehty pitkällä tähtäimellä. Bisnesmielessä olemme vasta alkutaipaleella“, hän sanoo.

Halinen ei valota tarkkaan millä logiikalla Aapelilla aiotaan ansaita, koska hän ei halua ’paukuttaa henkseleitä etukäteen’. “Keskitymme ensin tekemään hyvää pelipalvelua“, hän sanoo. Sen verran suunnitelmista selviää, että tuloja tulee mainosmyynnistä ja jatkossa olisi tarkoitus myydä pelikeskussoftaa kokonaisuutena Suomen ulkopuolelle.

Pientä lisää kirstuun tuovat VIP-jäsenet, jotka maksavat viisi euroa puolivuotiskaudesta ja saavat sen myötä lisäoikeuksia – mutta eivät pelillistä etua. Kovin suuri tulonlähde sekään ei ole, eikä Halisen mukaan vielä ole tarkoituskaan.

Se että Aapeli on löydetty näin nopeasti ilman markkinointia on Halisen mielestä yllättävää, vaikka hän osasi odottaa runsaasti väkeä. Alkuperäiset tavoitteet on kuitenkin jo ohitettu. Tietenkin kävijämäärien odotetaan kasvavan edelleen.

“Tarkoitus on jatkaa viidakkorummun varassa. Kun on hyvä palvelu, sana leviää. Jokaisella on aina joku jolle kertoa. Aapelin viiteryhmässä, 13-20-vuotiaissa, sana leviää nopeasti“, Halinen toteaa.

Toimivuus, addiktoivuus, yhteisöllisyys

Itse peleissä on tärkeää, että ne ovat helposti pelattavissa ilman ihmeempää perehdytystä, mutta että niistä löytyy myös syvyyttä.

“Pelejä voi pelata ohimennen, mutta jos haluaa mestariksi täytyy pelata tosissaan. Monet pelaajat ovat kuin puoliammattilaisia ja käyttävät todella paljon aikaa pelaamiseen“, Halinen sanoo.

Aapelin Minigolf on hyvä esimerkki pelistä, jota voi pelata ilman kokemusta, mutta johon uppoutuessaan voi mennä yhä pidemmälle jos haluaa. Eli peli on aluksi yksinkertainen, mutta sitten kun on jäänyt koukkuun uusia mahdollisuuksia tulee eteen.

Yhtä viisasten kiveä Aapelissa ei ole, Halinen huomauttaa ja jakaa Aapelin tärkeät asiat kolmeen osaan.

Ensimmäisenä on toimivuus eli se, että pelit toimivat sekä pelattavuudeltaan että teknisesti. Toisena addiktoivuus eli, että peleissä on syvyyttä, joka auttaa jäämään niihin kiinni. Kolmas elementti on yhteisöllisyys – Aapelissa pelaajat järjestävät keskenään turnauksia, jokaisella

rekisteröityneellä käyttäjällä on oma pelaajakorttinsa ja niin edelleen. Nämä kolme asiaa vaikuttavat myös toisiinsa. Yhteisöllisyys lisää syvyyttä ja addiktoivuutta.

“Paras puoli Aapelissa, suurin syy saitin ja pelien toimivuuteen, on Laaksosen Pasin osaaminen – mekin ollaan peleihin ihan koukussa“, Halinen kehuu.

“Ei tätä siinä mielessä voi sanoa työksi, että sydämellä ja innolla me teemme näitä pelejä. Mutta useiden menestyneiden sisältöpalveluiden takana on, että ne on tehty muutenkin kuin bisnesmielessä “, hän lisää.

Monissa muissa firmoissa java-osaajat suunnittelevat pelinsä jo mobiiliin, mutta Aapeli aikoo ottaa iisisti sen suhteen. Aapeli lähtee todennäköisesti mobiilipuolelle ennen pitkään, mutta Halinen pitää nettiä ihan oleellisena pelipaikkana edelleen.

“Mobiilipelit tulevat siihen rinnalle. Se on hieman erilaista pelaamista kuitenkin. Uskon, että mobiilipeleistä tulee ihan kova juttu, mutta me emme ole vielä lähteneet sille puolelle. Tässä on toistaiseksi tarpeeksi työsarkaa“.