Eniten palkintoja toisessa RE:n järjestämässä Big One –gaalassa meni Egolle, PHSille, Franticille, Valveelle ja Sulakkeelle. Mikään yksittäinen duuni ei saanut tuomaristojen tai yleisön yksimielistä suosiota, vaan mielipiteet jakaantuivat usean duunin kesken.
Platinapikseli menikin yllättäen WAP-palvelulle Soneran tekemälle SM-liigan tulospalvelulle. Tulospalvelu voitti myös kultapikselin mobiilisarjassa. Raadin mukaan kyseinen palvelu oli kansainvälistä tasoa.
Franticille lukuisat palkinnot tiesivät vankkaa paluuta mitalistien huippujoukkoon. Firma hallitsi uusmedia-alan palkintojenjakoa vuosina 1998-99 muun muassa Kinopalatsi.fillä, mutta viime vuodet ovat olleet hiljaisempia. Nyt Frantic sai kunniaa. Kultapikseli jäi tosin nytkin saamatta
SSH.comista, Fuji.fistä ja Vikingline.fistä.
Ego oli illan palkituin
Ego nappasi kaksi kultaista pikseliä sekä parhaasta verkkomainoksesta Tipauta talviomenasta ja b-to-c-sarjassa RAY.fistä ja Elisan Utopia-tulevaisuuskilpailu –kampanjasta.
PHSi dominoi parasta design design –sarjaa ottamalla sekä kultaisen että pronssisen pikselin. Lisäksi firma sai hopeapikselin MEKille tekemästään Snowflake-kampanjasta.
|
“Rich media –sarja oli vähän kuin 100 metrin piirimestaruuskisat Läyliäisissä, johon osallistuu kaksi olympiavoittajaa“, totesi kisan jälkeen sarjan tuomariston puheenjohtajana toiminut Marco Pajari, Morning Digital Designin luova johtaja. MDD vastasi myös palkintojenjaon jyhkeästä taustapresentaatiosta.
Välivuoden tuntua?
Voittajat jakoivat kisan jälkeen kiitosta asiakkaille. PHSin Heikki Paatelma ylisti Matkailun edistämiskeskusta (MEK) ’uskomattomasta uskaliaisuudesta’, mikä mahdollisti myös mainostoimistolle vapauden suunnitella hyvä kampanja.
Moni huomioi myös, ettei tänä vuonna joukosta erottunut yhtään muita loisteliaampaa duunia. Syynä ei pidetty tasalaatuisuutta, vaan lähinnä tasapaksuutta.
“Kokonaisuudessaan oli välivuosi, eikä superhienoja juttuja löytynyt. Viime vuonna esimerkiksi oli parempi kokonaisuus“, arvioi Valveen kehitysjohtaja Tuomas Artman.
Hän toivoo, että innostus alalla lähtisi taas ylöspäin, ja että 2002 jää vain välivuodeksi.
“Jokainen säästää ja ensimmäinen mistä firmat nipistävät on yleensä markkinointibudjetti“, Artman sanoo.
Valveelta palkinnotta jäi Pepsille tehty Rudolph’s Serious Air. “Sinänsä ihmetyttää, ettei se saanut mitään. Toisaalta saimme vasta hiljattain selostuksen kamppiksen tuloksista ja ne olivat aivan loistavat. Harmi ettei tuomaristo kerennyt saamaan niitä“, Artman pohtii.
Egon Joakim Schonert pistää merkille, että kilpailussa pärjäsivät taas isoimpia uusmediatoimistoja astetta pienemmät tekijät.
“On tapahtunut eräänlainen sukupolvenvaihdos. Nykyään uudet, pienet firmat tekevät laadukkaimmat verkkopalvelut. Finalistit osoittavat, että iso budjetti ja iso firma eivät takaa, että lopputuloksena on paras palvelu“, Schonert sanoo.
“Isommat talot ovat omassa omituisessa kategoriassaan, jossa tehdään julkaisujärjestelmiä eikä ensisijaisesti laadukkaita palveluita – hyvä, että palkinnot menevät laadukkaille palveluille“, hän lisää.
Sisältö ensin, visu sitten
Isoista taloista kotiinviemisiä oli vain Visual Systemsillä (pronssia B-to-B -kategoriasta). Muun muassa Satama jätettiin palkinnoitta. Palkintojen puutteeseen voi Sataman ja muutaman muun firman kohdalla tosin vaikuttaa se, että Nokia ei anna firmojen osallistua kilpailuihin sille tehdyillä duuneilla.
Merkille voi pistää myös, että perinteisen mainostoimiston kyljestä kasvaneet PHSi ja Ego saivat useita palkintoja. Muutamat ihmiset miettivät onko mainostoimistopuolelta välittynyt oppi siitä miten tehdä hyviä esityksiä omista ehdokkaista. Perinteiset mainostoimistot kun saattavat olla tottuneempia kilpailuihin osallistujia. Kuinka paljon sellainen vaikuttaa lopputulokseen on toinen juttu.
Design design-sarjaa tuomaroinut, Big Onen ulkoasusta vastannut Mongrel Associatesin Chris Bolton oli yllättynyt, ettei sarjassa ollut enemmän yksittäisten tekijöiden työnäytteitä. Itseasiassa design-sarjassa pärjäsivät parhaiten työt, jotka firmat olivat tehneet itselleen, eivät asiakasduunit.
Sisällön ja visun suhteesta oltiin monta mieltä, mutta omakehu-sarjaa tuomaroinut Markus Grannenfelt totesi:
“Sisältö puskee jopa visun ja muun ohi. Ei tehdä niinkään silmäkarkkia, vaan tärkeämpää kuin miltä näyttää on mikä on.“