Muutama vuosi sitten lähes kaikki uusmediayritykset julistivat tekevänsä vain konsultointia. Tänään harva enää pelkästään konsultoi. Päivän trendi on tuotteistaminen. Yleisin tuote on julkaisujärjestelmä.
Muun muassa Visual Systems, Wysiwyg, Abako Media, Crasman, Frantic Media, kliQue plus, Nitro FX, Morning Digital Design, WebZone ja Webotek ovat kehittäneet oman julkaisujärjestelmätuotteen. Julkaisujärjestelmän lisäksi yritykset tarjoavat usein samassa paketissa hostauspalveluja.
Tuotteen syntytarina on usein noudattanut samaa kaavaa: Projektien sivutuotteena on nurkkiin syntynyt koodikirjasto, jonka pohjalta on ollut helppo lähteä kehittämään omaa tuotetta.
“Meillä oli paljon valmista koodia ja komponentteja sekä tarkka tieto asiakkaidemme tarpeista joten päädyimme samaan ratkaisuun kuin monet kilpailijamme eli laitoimme kerätyn osaamisen ja olemassaolevan koodin yksiin kansiin helposti käytettäväksi kokonaisuudeksi“, muistelee Visual Systemsin Peter Lindberg Elevation-tuotteen syntyvaiheita.
Kaksijakoinen markkina
Julkaisujärjestelmämarkkina jakautuu selkeästi kahtia. Toisesta päästä löytyvät kansainväliset high end –tuotteet kuten Vignette ja Documentum, jotka on tarkoitettu suuriin miljoonaprojekteihin. Tuotteiden lisenssit pyörivät halvimmillaankin 100 000 euron tietämillä.
Toisessa päässä taasen ovat kotimaisten uusmediayritysten omat huomattavasti edullisemmat ja heiveröisemmät tuotteet. Ääripäiden välissä tarjonta on vähäistä.
“Markkinoilla on selkeä aukko. Ihme jos näiden kahden ääripään väliin ei tule enempää tarjontaa“, Sataman teknologiajohtaja Kai Koskela sanoo.
Koskelan mukaan tuote-sanaa käytetään usein liian heppoisin perustein.
“Monikaan kotimaisista julkaisujärjestelmistä ei ole varsinaisesti tuote vaan ennemmin puolivalmiste omaan käyttöön. Esimerkiksi tuotetuki puuttuu monilta.“
Kritiikkiä käytetyistä termeistä antaa myös IconMedialabin chief technology officer Mikko Hämäläinen. "Useimmiten inhouse-tuotteet eivät ole aitoa sisällönhallintaa vaan sisällöntuotantoalustoja ja nimenomaan webbisellaisia eli pitäisi puhua www-saittien päivitystyökaluista eikä sisällönhallinnasta. Itse ainakin näen sisällönhallintatuotteelle tärkeänä sen miten se taipuu organisaation prosesseihin eli miten tuote tukee sisällön tuotantoa ja jakelua organisaation kaikkiin eri kanaviin."
Lindbergin mukaan kotimaiset asiakkaat luottavat pääosin kotimaisiin tuotteisiin.
“Kotimaisten asiakkaiden kanssa on tullut enemmän vastaan kotimaisten palveluyritysten itsensä kehittämiä tuotteita kuin ns. suurten pelaajien julkaisujärjestelmiä. Documentum on ehkä ollut kansainvälisistä hieman enemmän esillä verrattuna muihin. Dominoa on jonkin verran ja Vignette on tullut myös vastaan pariin otteeseen. Tuntuisi että asiakkaiden kiinnostuksen kohteena ovat myös uusi SapPortal sekä Microsoftin CMS“, Lindberg kuvaa tilannetta markkinoilla.
Kustannussäästöjä ja nopeutta
Valmiin tuotteen päälle rakennettaessa asiakas useimmiten säästää sekä projektin kustannuksissa että ajassa. Suurimpana miinuksena valmiilla tuotteilla on se, että ne eivät aina taivu jokaiseen asiakkaan toiveeseen.
“Factory on loppu tälle konsulttibullshitille“, julistaa Frantic CEO Pasi Ilola. “Vain harvojen asiakkaiden on järkeä maksaa mielettömästi räätälöidystä tekniikasta.“
Frantic Factory on Franticin huhtikuussa lanseeraama tuote, joka on Ilolan mukaan “enemmän tuotteistusplatform kuin perinteinen julkaisujärjestelmä“.
Factory sopii parhaiten pieniin ja keskisuuriin palveluihin, joissa sisältöä ei ole massiivisesti. Muun muassa FirstHop.com,
Nunnauuni.com, IlkkaRemes.com sekä Elisa Internetin Pääoma-portaali on toteutettu Factorylla, kuin myös tulevat SSH:n ja Fujin saitit. Tämän lisäksi kaikki Franticin projektinhallinta, seuranta ja raportointi on myös integroitu Factoryyn.
Ilolan mukaan Factoryn avulla pienemmistäkin projekteista saadaan kannattavia. Katteellisen toiminnan raja on pienimpien projektien aloituskustannuksissa laskenut Factoryn myötä 20 000 euron seutuville.
“Factoryn myötä on projektit saatu päätökseen kaksi kertaa niin nopeasti kuin aiemmin. Esimerkiksi First Hopin saitti tehtiin alle kahdessa kuukaudessa“, Ilola kehuu.
Projektin nopeuttamisen ja projektikustannuksissa säästämisen lisäksi julkaisujärjestelmän tärkeä myyntiargumentti on se, että asiakas pääsee itse ylläpitämään sivustoaan. “Vaikka päivitystyöstä veloitettaisiin vain vähän kertyy siitä vuositasolla kohtuullisia summia“, sanoo Crasmanin toimitusjohtaja Pasi Kervinen. “Tärkeää on myös se, että asiakas voi olla varma, että työ tulee tehtyä ajallaan“, Kervinen jatkaa.
Integroitavuutta ja helppokäyttöisyyttä arvostetaan
Kodin Ykkösen ja Academican verkkokaupat on toteutettu Abako Median kehittämän Staton päälle.
“Ne ominaisuudet mitä me halutaan löytyy siitä. Stato on “aito“ julkaisujärjestelmä, joka tarkoittaa parempia vasteaikoja koska serveripää on mietitty hyvin. Lisäksi Stato on helppo integroida muihin järjestelmiin“, perustelee Academican toimitusjohtaja Jaakko Rytilä Staton valintaa. “Aidolla“ julkaisulla Rytilä tarkoittaa sitä, että julkaisussa dokumentti luodaan tiedon muuttuessa, ei kyselypohjaisesti ja tallennetaan se loppukäyttäjien käyttämään palvelimeen.
Rytilän mukaan Academica teki valinnan julkaisujärjestelmätuotteesta jo vuonna –99. “Veikattiin oikeaa hevosta. Monet silloin mukana olleista firmoista on jo konkurssissa. Tamperelaisten insinöörimäisyys puhutteli eniten“, naurahtaa Rytilä, joka konsultoi useita Keskon verkkoprojekteja.
Nykyiset julkaisujärjestelmien käyttöliittymät ovat sen verran kehittyneitä, että sivustoa päivittävän henkilön ei tarvitse välttämättä osata ainuttakaan HTML-tagia. Tekstin muokkaamiseen on useimmiten tarjolla tekstinkäsittelyohjelmista tutut perustoiminnot. Sivun layoutin muuttaminen onnistuu myös muutamalla napin painalluksella.
“Helppokäyttöisyys on asiakkaan näkökulmasta julkaisujärjestelmän tärkein ominaisuus“, Kervinen uskoo.
Crasman onkin panostanut omassa Crasmanager-tuotteessaan nimenomaan ylläpitoliittymän helppokäyttöisyyteen. Ylläpitäjän näkymä on samanlainen kuin julkisen puolen sillä erotuksella, että tekstiä pystyy editoimaan. Myös kokonaan uusien sivujen ja osioiden pystyttäminen onnistuvat helposti.
Ei rahastusta itse tuotteella
Kukaan ei ainakaan tunnusta lapioivansa rahaa tuotteen lisenssoinnilla.
“Tuloksemme ja liiketoimintamme perustuu pääasiassa projektityöhön sekä konsultointiin eikä niinkään lisenssien myyntiin“, sanoo Lindberg.
Crasman myy tuotettaan käyttäjäkohtaisilla lisensseillä. Vuoden lisenssin hinta on 420 euroa per käyttäjä. Aloituskustannukset ovat noin 6000 euroa.
Frantic Factoryn aloitusmaksu lähtee 8000 eurosta ylöspäin, riippuen siitä mitä kaikkea asiakkaalla on Factoryn ominaisuuksista käytössä ja miten paljon kustomointityötä tehdään.
Frantic tarjoaa Factorya joko asennettuna asiakkaan ympäristöön tai ASP-palveluna, jossa kuukausittaiseen ylläpitomaksuun sisältyvät kaikki Factoryn päivitykset ja parannukset.
|
Abakon Staton lisenssit lähtevät noin 17 000 eurosta. ASP-vaihtoehdot kustantavat 290 eurosta ylöspäin. Abakon markkinointipäällikkö Anton Eriksson kehuu hintaa halvaksi. “Staton toiminnallisuus on samalla tasolla tai jopa korkeammalla kuin jenkkiläisillä kilpailijoilla.“, Eriksson hehkuttaa.
Tuote on usein tärkeässä roolissa kun asiakkaita pitchataan.
“Crasmanager on kärkenä kun menemme potentiaalisen asiakkaan luokse. Tärkeitä on tietysti myös meidän referenssit“, Kervinen sanoo. Tällä hetkellä Crasmanager on käytössä 20 Crasmanin asiakkaalla. Crasmanagerin ovat valinneet muun muassa Alma Media konsernisivustonsa pohjaksi, Lippupalvelu ja mallitoimisto Paparazzi.
Projektiliiketoiminta vs tuotekehitys
Kuinka konsulttilähtöinen projektityö ja tuotekehitys sopivat saman katon alle?
“On kieltämättä haasteellista yrittää sovittaa tuotekehitysorganisaatiota projektiorganisaation sisään eli suoraan sanottuna huonosti“, Visual Systemsin Lindberg vastaa kysymykseen projektityön ja tuotekehityksen sopivuudesta saman katon alle.
“En usko että täydellistä ratkaisua on olemassa, mutta niin kauan kuin oman tuotteen kehittäminen palvelee asiakkaitamme yritämme parhaamme jotta asetelma toimisi“, Lindberg jatkaa.
Visual Systemsillä on erillinen tiimi, joka keskittyy pelkästään tuotekehitykseen ja konsultoi projektitiimejä tarvittaessa. Crasmanilla tuotetta kehitetään pääasiallisesti projektien ohessa.
“Mun mielestä on hyvä kun kehittää julkaisujärjestelmää, että on itse myös siinä päässä, joka käyttää tuotetta eli kasaa sivustoja. Näkee paremmin ne kohdat, jotka kaipaa parannusta“, sanoo Crasmanagerin tuotekehityksestä vastaava Olli Maksimainen.
Monet konsulttivetoiset talot kuten Satama ja Icon eivät ole lähteneet kehittämään omaa tuotetta.
“Me olemme keskittyneet isoihin asiakkaisiin, jotka usein vaativat järeitä ratkaisuja. Muut on parempia tekemään tuotteita. Me osaamme räätälöidä ja integroida ne käyttöön“, Koskela perustelee Sataman linjausta.
“Toinen syy on se, että me uskotaan avoimiin standardeihin. Me ei haluta luoda järjestelmiä, jotka sitoo asiakkaan meihin. Se voisi olla lyhyellä tähtäimellä tuottoisaa liiketoimintaa, mutta ei pitkällä tähtäimellä. Kolmas syy on se, että asiakkailla on niin erilaiset tarpeet, että yhdellä tuotteella on vaikea ratkaista kaikkia asiakkaan ongelmia“, Koskela jatkaa.
Koskelan mukaan high end –osaston tuotteista Satamassa hallitaan parhaiten Vignette. Samoin Documentumista on hankittu kokemusta. Kevyemmällä puolella yhteistyötä on tehty esimerkiksi WebZonen kanssa. Koskelan mukaan Satamassa on myös tehty täysin räätälöityjä ratkaisuja silloin, kun valmiit tuotteet eivät ole pystyneet vastaamaan asiakkaan tarpeisiin.
Jatkuvuus taattava
Tuotteistaminen vaatii resurssointia tuotekehitykseen. Softatuotteelle on taattava jatkuvuutta. Uusmediayritysten tilanteen ollessa kaikkea muuta kuin vakaa ovat asiakkaat tarkkoja siitä kenen tuotteita ottavat käyttöön.
“Asiakkailla on mörköjä taskussa, koska uusmediaprojektien maine ei ole kauhean hyvä. Asiakkaat haluaa käydä tarkkaan läpi mitä me ollaan aiemmin tehty ja kenellä meidän tuote on käytössä“, Kervinen sanoo.
Crasman on kehittänyt omaa tuotettaan vuodesta –98 lähtien. Ohjelmisto on edennyt versioon 4.0. Visual Systems on kehittänyt tuotettaan tosissaan viimeisen kolmen vuoden ajan.
“Me kerätään jatkuvasti palautetta asiakkailta sekä projektitiimeiltä ja seurataan alaan liittyvän teknologian kehitystä. Sen pohjalta tehdään jatkuvasti uusia versiota sekä päivityspaketteja vanhoihin versioihin. Me ollaan sitouduttu myös sopimuksellisesti tiettyihin ehtoihin tuotteen jatkuvuuden osalta“, Lindberg sanoo.
Hyvä juttu, kiitokset Janille ja haastateltaville vain kohtuullisesta myyntipuheen määrästä suhteessa informaatioon.
Siitäpä olisin vielä kaivannut näkemyksiä, että kumpaa sorttia esitellyt julkaisujärjestelmät olivat: hajautetun tiedonjulkaisun vaiko keskitetyn julkaisemisen järjestelmiä.
Tarjouskierroksien perusteella nimittäin uumoilen että markkinoilla tarjolla on huikea määrä "pelkkiä" intranet-softia hajautettuun julkaisemiseen eikä juurikaan toimituksien työkaluja.
Tehkääpäs toinen juttu mediatalojen karusta arjesta julkaisujärjestelmiä hankittaessa ja etenkin kun joutuu käyttämään toimituksessa järjestelmää, joka selvästi on intranet-sisällönhallintaa varten kehitetty...
Aika varovainen saa kyllä olla noita melkein-niinku-CMS-järjestelmiä hankkiessa. Markkinat ovat kovan mullistuksen kohteena: isot pelurit myyvät lisenessejä polkuhintaan tai tekevät ihan uskomattomia vaihtotarjouksia. Eli noita tuottaita tulee kuolemaan iso nippu, ja ei-tuetun tai -kehitetyn systeemin kanssa on varmasti kusessa.
Kehottaisin katsomaan OpenSource-puolelle. Siellä on menossa uskomaton kehitystyö, tosin MySQL:llä tai PHP:llä ei pitkälle pötkitä. Tosin 99% suomalaisista saiteista on joko sisällöntuotannoltaan tai kävijämäärältään sellaista höyhensarjaa, että niihin kyllä tuokin riittää :D
CMS-systeemien lisenssihintoihin kannattaa suhtautua erittäittän varauksellisesti, varsinkin jos myyjänä on konsulttitalo. Eli saako lisenssillä vain kehitysympäristön ilman valmiita ylläpitokäyttöliittymiä tai rajapintoja? Vai myydäänkö CMS:n nimellä helvetillinen määrä integrointityötä ja saadaan asiakas ns. konsulttiloukkuun?
Parin sivun päivitykseen riittää edelleen FrontPage tai oma lomake-tietokantaviritys. Maksuliittymät ja nettikaupat pitää integroida kuitenkin erikseen. Eli järkeä investointeihin!
Niin siis lasken tuohon höyhensarjasaittien myös oman työpaikkani (HS Verkkoliite), jottei tuosta heitosta jää väärää mielikuvaa. Tosin tekniikastahan minä en ymmärrä mitään. :D
(Ylläpito: Preview tai Edit olisi mukava yllätys. Varsinkin kun tämän Mozillan lomakeruudun teksti päivittyy todella hitaasti vs. kirjoitusnopeus)
Väittäisin että toi Stato o kova pala. Kuten artikkelissa sanottiin se tuntuu "aidolta julkaisujärjestelmältä". Tekniikasta en minäkäään tiedä juuri mitään. Olen graafikkona ollut tiiimissä jossa etsittiin alustaa asiakkaalle. AInut joka oli järkeen käypä ja fiksu niin Stato. Toki se luonnollisesti ole mikään kaauheen halpa.
On vaikee tajuta joitain softa taloja jotka yrittävät pelkällä pätemisellä myidä. Kuitenkin perus ajatuksena myynnissä on että asiakas ymmärtää mihin sioittaa.
Kuitenkin kaikki viestinnäliset investoinnit pitää oottaa pitkän aikavälin sioituksena. Toki jos softa/alusta ei kestä vuottakaan kehityksen mukana on sioitus aika epäonnistunut. :D
Tulipaan vain mieleen...
http://www.zope.org ja http://www.plone.org
Zope ja sen päällä oleva Content Management Framework on päheä. Se ei ole Vignette eikä Documentum, mutta pääsee pitkälle. Se ei ole myöskään CV:ssä ehkä hirveän seksikäs, mutta sillä saa työt tehtyä.
Tuohon Pekan kommenttiin on nyt ns. viran puolesta pakko puuttua sen verran, että PHP-pohjaiset ratkaisut kyllä skaalautuvat nykyään suorituskyvyn puolesta ihan yhtä pitkälle kuin muutkin (kymmeniin tuhansiin sivulatauksiin sekunnissa ja yli, jos vain rautaa riittää). Ominaisuuksien puolesta Pekka on oikeassa; PHP-pohjaisia raskaan sarjan julkaisujärjestelmiä ei ole olemassa.
Mutta jos sisällöntuotannon vaatimuksiin riittää joku PHP-himmeli, ei suorituskyky tule olemaan syy heittää sitä roskakoriin. Ainakaan jos koodaajat ovat osanneet asiansa.
Tahtoisinpa kuulla lisää php -pohjaisten CMS:en huonoudesta. En todellakaan ole tekniikkaorientoitunut, joten tietämys on vähäistä. Käsittääkseni muutamilla php-järjestelmillä voi kuitenkin helposti ylläpitää ja hallita suurempiakin kokonaisuuksia ja jotkut modulaariset järjestelmät tarjoavat niin laajan ryppään toimintoja, että niistä luulisi riittävän valittavaa mitä erilaisimmille julkaisuille.
Loppuun täytyy todeta, että jos open source -pohjaisen systeemin voi ottaa käyttöön kuka tahansa, ilmaiseksi, ja se on sen verran pitkälle kehitetty ja stabiili, ettei suurempia ongelmia tule, niin eikö tästä voi alkaa kehityskulku, jossa open source -järjestelmiä aletaan parantaa rajusti ja ottaa käyttöön yritysmaailmassa laajemminkin. Hintaero 20 -100 000 taalan aloitustaksan ja nollan välillä on kuitenkin melkoinen. No, voihan olla että nyt mentiin rankasti päin puuta. Jos niin, olkaapa suuret mystikot hyvät ja kertokaa miksi.
Olin jokunen vuosi sitten kasaamassa porttaaleja PHP3/PHP4+SQL:n päälle, joissa päivittäisiä sivulatauksia oli monta sataa tuhatta. Törmäsimme 100k sivulatausta/päivä kohdalla mielenkiintoiseen ongelmaan, joka lähinnä näkyi loadien eksponentiaalisena nousuna serverillä. Ongelma helpotti kun kaikki porttaalien ladatuimmat sivut (etusivu, alaosioiden pääsivut jne.) ajettiin staattiseksi. Vasta myöhemmin saimme tietää vian olleen PHP:n puutteellisessa parseroinnissa eikä niinkään itse tekniikassa. Myöhemmin toteutusta muutettiin niin, että kanta ja scriptit ajettiin omilla koneilla ja käyttäjille jaeltavat sivut ajettiin edustakoneille staattisiksi fileiksi jolloin ongelmaa ei käytännössä enää ollut. Dynaamisiksi jäivät tässä tilanteessa enää palautelomakkeita jms. interaktioelementtejä sisältäneet sisältäneet sivut. Sinänsä tämä ei ehkä ole niitä PHP:n huonoja puolia joita peräänkuulutettiin vaan lähinnä "featureita" joita on kaikissa vapaissa softissa.
Kun palvelimen loadit alkavat nousta eksponentiaalisesti, on yleensä tullut joku fyysinen seinä vastaan. PHP+MySQL -sovelluksissa tämä on yleensä joko levy-i/o tai muistinkulutus.
Ongelma johtuu siitä, että joko hitaiden levyjen, MySQL:n surkeiden lukitusten tai loppuneen muistin (swappaus) takia yksittäiseen requestiin vastaaminen kestää pidempään kuin kahden peräkkäisen requestin keskimääräinen väli. Tällöin yhtäaikaisten sessioiden määrä lähtee kasvuun, ja tästä ei selviä mikään järjestelmä (ilman kehittyneitä jonotusominaisuuksia, joita taas ei käytännössä löydy juuri mistään).
Summa summarum, ilmiö on yhteinen kaikille järjestelmille, ero on siinä että millaisella kuormituksella ongelmat alkavat. Yksittäisellä PC-serverillä saa omien kokemuksieni mukaan palveltua joitain miljoonia, ehkä 5-10 miljoonaa PHP4-sivulatausta päivässä, sen jälkeen tarvitaan järeämpää rautaa.
Eli PHP3-ajoista ollaan tultu aika paljon eteenpäin.