Weblogit tai blogit nousivat tapetille jenkeissä vuonna 1999 jolloin bloggaaminen synnytti buumin. Suomeen blogit näyttävät rantautuvan pienellä viiveellä.
Kotimaisista blogeista todennäköisesti ensimmäinen ja tunnetuin on Suodatin, joka suodattaa uusmedia-, IT- ja mediamaailmaa asiantuntevasti ja asenteella. Suodattimen puuhamiehenä toimii 21-vuotias Ilya Poropudas. Suodatin aloitti joulukuussa 1999.

"Suodatin syntyi halusta jakaa omia löydöksiä verkosta pienen kaveripiirin kanssa. Erityisesti David Siegelin High Five oli tehnyt meille tavaksi sen, että tutkimme ja arvostelimme löydettyjä saitteja keskenämme. Muutaman postituslista- ja verkkolehtikokeilun joukosta weblog oli kai sitten se onnistunein muoto, sillä muista ei taida olla enää edes kopioita olemassa," Poropudas muistelee.
"Toisaalta yritin alkuaikoina varsinkin kirjoittaa linkkaamistani jutuista tiivistelmiä ja liittää mukaan mahdollisimman paljon taustaa. Kun porukka ei jaksanut lukea kaikkia mainitsemiani juttuja, pidin syypäänä kielimuuria. Näin myöhemmin ajateltuna, taisi kyse enemmänkin olla siitä, että muilla ei ollut samaa pakkomiellettä verkkoon kuin mulla," Poropudas virnistää.
Poropudaksen lisäksi Suodattimeen kirjoittaa nykyisin vaihtelevalla frekvenssillä useampikin Poropudaksen kavereista. Aihepiiriä ei ole rajattu, mutta tarina keskittyy useimmiten uusmedia/tekki–osastolle.
Muun muassa Razorfishilla työskennellyt, nykyisin web development -duunia freenä paiskiva, Visa Kopu kuuluu tuoreisiin bloggaajiin. 22-vuotiaan Kopun blogi sisältää pääasiassa asiaa ohjelmoinnista, netistä, Applen koneista ja käyttiksistä.
"Hetken mielijohteesta ajattelin rakentaa dynaamisen weblog-systeemin. Mulla oli aikaisemmin omana sivuna linkkilista, johon lisäilin epäsäännöllisin välein linkkejä, lähinnä humoristisia sellaisia. Nyt kun weblogien suosio on kasvanut, niin ajattelin että voisin korvata linkkilistan weblogilla, joka olisi pelkkää listaa monipuolisempi ja voisi sitten linkkien lisäksi kirjoittaa muitakin mietteitä", Kopu kertoo.
Vallankumous vai kotisivujen comeback?
Monet ovat kohkanneet weblogien vallankumouksellisuudesta. Kopu ei näe asiaa niin mahtipontisesti.
|
“Weblogit ovat netin tarjoama uusi tapa kirjoittaa. En mä usko että tää
mikään vallankumous sinänsä on, jos vallankumouksella tarkoitetaan sitä että
blogit korvaisivat jonkin aikaisemman viestintätavan“, arvioi Kopu.
Poropudas totesi Suodattimessa 13. toukokuuta puolestaan seuraavaa:
“Weblogit ovat yksittäisten ihmisten ajatuksia, kokemuksia, kertomuksia. Weblogeissa itsessään ei ole mitään merkittävää; ne ovat vain ääneen ajattelua, keskustelua, hyperlinkitettyä tekstiä.“
Vaikka weblogit eivät olisi vallankumouksellisia ovat ne korvaamattomia kiireiselle duunarille. Joku on surffannut puolestasi ja koonnut mielenkiintoisimmat jutut yhteen pakettiin hyvän kommentoinnin kera.
“Suodatin on hyvin linkkipainotteinen eli linkki määrittää sen mistä puhutaan. Toisaalta taas monet muut weblogit tekee sen toistepäin. Varsinkin sellaiset, joissa on paljon henkilökohtaista narratiivia tai kommentointia. Ne kirjoittaa eka niitten jutut ja etsii sen jälkeen linkit havainnollistamaan niitä. Suodattimen tyyli on ehkä se perinteinen“, Poropudas kertoo.
Kopu vertaa blogeja verkkolehtiin.

“Mun mielestä useimmat blogit - ainakin ne joita mä seuraan - ovat kuin
nettilehtiä, mutta paljon kevyempiä rakenteeltaan. Ne on lehden tavoin
toimitettua materiaalia toimittajan mielipiteillä höystettynä. Blogissa voi
kuitenkin kirjoittaa paljon lyhyemmin eikä kaikkien juttujen tarvitse olla
mitenkään syväluotaavia. Hyviä blogeja päivitetään usein ja niillä on tietty
toimituksellinen linja“, Kopu kertoo.
“Monille blogit ovat myös keino purkaa itseään, vähän myös mulla. Nyt kun mä
teen töitä suurimmaksi osaksi kotona, niin mä en aina voi hehkuttaa
kavereille livenä jotain hienoa saittia tai uutista“, Kopu jatkaa.
Bloggaajalta bloggaajalle
Bloggarit muodostavat löyhiä yhteisöjä. Kun katselee kotimaisten bloggaajien linkkilistoja löytyy sieltä lähes aina linkit toisiin kotimaisiin blogeihin.
Ominaista weblogeille on myös se, että bloggaajat kommentoivat toisten bloggaajien sanomisia ja näin syntyy blogien välistä keskustelua. Poropudaksen mukaan blogien välisestä keskustelusta tulee usein mielenkiintoisempaa verrattuna siihen, että bloggaajat taittaisivat peistä samalla foorumilla.
"Ero tyypilliseen foorumikeskusteluun on se, että omaan blogiin
kirjoittaminen vaatii aina panostusta. Miettii tarkemmin mitä sanoo ja miten
selkeästi sanoma tulee esille", Poropudas sanoo.
Poropudaksen mukaan weblogit palkitsevat tekijänsä ainakin sillä, että kirjoitustaidon kehittymisen lisäksi - ja tämä on miehen mukaan olennaista - myös omat näkökulmat ja mielipiteet terävöityvät.
"Suodatin on kehittänyt mun kykyä kirjoittaa asioista ilman, että on inspiraatiota. Ero ammattilaisten ja amatöörikirjoittajien välillä on siinä, että amatöörit ei kirjoita muuten kuin silloin kun niillä on luomisvimma. En
voi sanoa mitenkään olevani ammattilaistasolla, eli kyllä mulla edelleen pitää olla se aiheen provosoima kicksi siinä, mutta kyllä kirjoittaminen on kehittynyt", Poropudas pohtii.
"Ennenkuin on yrittänyt kirjoittaa omia näkemyksiään ylös päivittäisenä askareena, ei edes tajua miten hämärästi tiedostettuja ja perusteltuja mielipiteitä itsellään on. Vaikeinta weblogissa ei loppujen lopuksi ole aiheen löytäminen tai siitä kirjoittaminen, vaan oman kannan ymmärtäminen ja sen perusteleminen", Poropudas jatkaa.
Blogi pystyyn puolessa tunnissa
Yksi bloggaamisen hienouksista on aloittamisen helppous. Oman weblogin pystyttäminen onnistuu, vaikka HTML-oppaat olisi jääneet lukematta. Poropudaksen mukaan blogin saa pystyyn noin puolessa tunnissa jos käyttää valmista templatea.
“Bloggerissa on parasta se, että se on tosi helppo. Sun ei tarvitse osata muuttaa cgi-skriptien ajo-oikeuksia shellistä, jotta sä saat jotkut cgi-skriptit toimimaan. Mä en ole koskaan käyttänyt cgi-skriptejä ja siksi Blogger oli mun valinta“, Poropudas kehuu blogi-maailman ykkössoftaa.
Kopulla blogin pystyttämiseen kului neljä tuntia, koska mies ei mennyt sieltä missä aita oli matalin.
“Systeemi on tehty PHP:llä ja MySQL:llä ja siihen kuuluu myös yksinkertainen
ylläpitotyökalu, jota voi käyttää kokonaan näppiksellä. Ja nyt kun kehumaan
pääsin, niin sivujen koodi on validia XHTML:ää ja niissä ei käytetä lainkaan
taulukoita. Tämä liittyy myös yhteen mun kiinnostuksen kohteeseen, eli Internetin
standardeihin, jotka on mun mielestä hyvä juttu.“
