RE: search

Wed 03.04.2002 kello 19:00 | Ei kommentteja | Kommentoi

Palkkaselvitys 2002: Palkkapussi paksunee yhä harvemmilla

Uusmedia-alan taantuma näkyy duunarin tilinauhassa. Alan palkkakehitys on hiljentynyt, tietyillä osa-alueilla on otettu jopa takapakkia. Ahneimpien kannattaa suunnata kohti Satamaa, veikkaavat lukijat.

Vuosi

sitten lukijat olivat sitä mieltä, että uusmedia-alan palkat ovat mauttoman kovat. Enää ei tarvitse stressata, sillä viime vuoden palkkakehitys oli taantumatunnelmissa hillittyä. Palkkakeskiarvo itse asiassa laski, vaikka voittajiakin löytyi. Esimerkiksi konsulttien palkkakeskiarvo nousi vuoden aikana lähes 10 prosenttia.

Vuosi sitten palkankorotuksia jaettiin lähes jokaiselle. Viime vuotisessa selvityksessä 87 prosenttia ilmoitti saaneensa palkankorotuksen viimeisen 12 kuukauden aikana. Viimeksi kuluneen vuoden aikana palkankorotuksia on herunut enää 50 prosentille vastaajista. Hieman yli 4 prosenttia ilmoitti taipuneensa palkan alentamiseen.


Vastauksia selvitykseen kertyi 759 kpl. Vastaajista oli miehiä 81%, pääkaupunkiseudulla asuvia 74%, alle 30-vuotiaita 73% ja alalla väh. 2 vuotta olleita 68%.

Suurin osa vastaajista on tilanteesta huolimatta tyytyväinen tilipussinsa kokoon. 62 prosenttia ilmoitti olevansa palkkaansa melko tai erittäin tyytyväinen. Viime vuonna vastaava luku oli 69 prosenttia. Täysin tyytymättömiä oli 10,4 prosenttia vastaajista.

Konsulteilla kovimmat liksat

Jaoimme uusmedian toimenkuvat lomakkeessamme 13 eri kategoriaan.

Eniten palkkaa nostavat konsultit. Heidän keskimääräinen kuukausiansionsa on 3653 euroa.

Palkkahaitarin alapäästä löytyvät tänäkin vuonna sitebuilderit 2062 euron keskimääräisellä kuukausiliksalla.


Taulukko 1. Palkkakeskiarvot toimenkuvan mukaan

Kompetenssi Keskiarvo Vastaajia Keskiarvo 2001
AD 2783 76 3053
animaattori/fläsäyttäjä 2544 19 2250
copy 2994 12 2583
graafinen suunnittelija 2190 97 2190
järjestelmäsuunnittelija 2726 53 -
konseptisuunnittelija 2739 40 2571
konsultti 3653 34 3291
käytettävyyssuunnittelija 2610 14 2597
ohjelmoija 2347 80 2542
projektipäällikkö 3056 103 3029
sitebuilder 2062 70 2026
tekninen projektipäälikkö 3242 34 3879
yhteyspäällikkö 3388 48 -

Naisten ja miesten palkoissa ei suuria eroja

Miesten yleinen palkkakeskiarvo on edelleen hieman naisten vastaavaa korkeampi.

Miespuolinen uusmediaduunari tienaa kuussa 2767 euroa. Naiset ansaitsevat keskimäärin 2697 euroa.

Miesten tilipussi oli pienentynyt vuodessa 6 prosenttia ja naisten 4,8 prosenttia.

Kuten viime vuonna, naiset tienaavat joissakin tehtävissä edelleen selkeästi paremmin kuin mieskollegansa. AD-naisten keskitienisti on 2975 euroa kun taiteellisia linjauksia miettivät miehet joutuvat tyytymään 2747 euroon.

Miesten toimenkuvakohtaiset palkkakeskiarvot

Naisten toimenkuvakohtaiset palkkakeskiarvot

Kehäkolmosen sisällä selkeästi kovemmat palkat

Pääkaupunkiseudun ja muun Suomen palkkojen välillä on iso kuilu. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla yhteyspäällikön virkaa hoitava tienaa keskimäärin 1151 euroa enemmän kuin pienemmällä paikkakunnalla viihtyvä kollegansa. Vain järjestelmäsuunnittelijat ja käytettävyysihmiset tienasivat suurinpiirtein saman pääkaupunkiseudun ulkopuolellakin.

Taulukko 2. Palkkakeskiarvot toimenkuvan mukaan - pääkaupunkiseutu

Kompetenssi Palkkakeskiarvo Vastaajia
AD 2869 59
animaattori/fläsäyttäjä 2746 14
copy 3054 12
graafinen suunnittelija 2293 68
järjestelmäsuunnittelija 2770 37
konseptisuunnittelija 2834 35
konsultti 3579 33
käytettävyyssuunnittelija 2576 11
ohjelmoija 2429 51
projektipäällikkö 3097 85
sitebuilder 2120 59
tekninen projektipäällikkö 3401 27
yhteyspäällikkö 3604 39

Taulukko 3. Palkkakeskiarvot toimenkuvan mukaan - muu Suomi

Kompetenssi Palkkakeskiarvo Vastaajia
AD 2444 19
animaattori 1980 5
copy 2050 1
graafinen suunnittelija 1966 31
järjestelmäsuunnittelija 2712 18
konseptisuunnittelija 2060 5
konsultti 3207 7
käytettävyyssuunnittelija 2733 3
ohjelmoija 2201 29
projektipäällikkö 2868 19
sitebuilder 1843 18
tekninen projektipäällikkö 2611 8
yhteyspäällikkö 2453 9

Korkeakoulututkinolla parhaisiin liksoihin

Kun palkkatasoa tarkastellaan koulutuksen kautta, niin korkeakoulututkinnon omistavat nauttivat selkeästi leveintä leipää. Huonosti ei mene korkeakoulu-dropouteillakaan, joiden tilipussi on toiseksi painavin.

Taulukko 4. Palkkakeskiarvot koulutuksen mukaan

Koulutus Palkkakeskiarvo Vastaajia
ylioppilas 2524 148
keskiasteen koulutus 2567 121
ammattikorkeakoulututkinto 2580 145
korkeakoulu dropout 2886 139
korkeakoulututkinto 3347 144
joku muu 2430 66

Koulutusta selkeämmin tuntuu palkkanauhassa painavan työkokemus. Uusien tulokkaiden harmiksi.

"Ajoissa "hypen" aikaan töihin tulleet ja paikkansa säilyttäneet tienannevat hyvin, me viimeisen parin vuoden aikana tulleet olemme lähinnä vain kuulleet huhuja hyvistä palkoista."

Taulukko 5. Palkkakeskiarvot työkokemuksen mukaan

Kokemus Keskiarvo Vastaajia
alle 6 kk 2054 17
6-12 kk 2363 29
1-2 vuotta 2446 196
2-4 vuotta 2635 294
4 vuotta tai kauemmin 3285 223

Pääkaupunkiseudulla työskentelevien, vähintään 2 vuotta alalla olleiden toimenkuvakohtaiset palkkakeskiarvot

Pääkaupunkiseudulla työskentelevien, max. 2 vuotta alalla olleiden toimenkuvakohtaiset palkkakeskiarvot

Palkka ei aina korreloi ammattitaidon kanssa

Vaikka omiin palkkoihin oltiin tyytyväisiä, tuntui monella olevan ongelmia kaverin palkan suhteen. Useat vastaajat ilmaisivat vahvan mielipiteensä palkkojen ja osaamisen välisestä heikosta korrelaatiosta. Ilmeisesti itsensä markkinointi on palkkaneuvotteluissa edelleen osaamista tärkeämpi taito.

"Osaamisen tasossa, hommien määrässä ja vastuussa on kovasti hajontaa mutta valitettavasti palkka ei vieläkään määräydy sen mukaan vaan siitä kuinka kauan on alalla ollut ja kuinka paljon uskalsi nyhtää kun vielä oli hyvät ajat. Tosin parempaan suuntaan ollaan menossa mutta matkaa vielä on."

"Palkat ei korreloi kovinkaan hyvin ammattitaidon kanssa. Etenkin proikkareiden palkkauksessa tämän näkee selvästi. Lähes ammattitaidottomat proikkarit saa 3keur kuussa ja ammattitaitoiset korkeintaan 4000 euroa. Luovilla ja teknisillä palkkaus noudattelee paremmin ammattitaitoa."

"Älytöntä on, että 10 vuoden printtikokemus nostaa palkkaa 4000 mk, vaikka henkilöllä olisi uusmediakokemusta alle vuoden. Hyvä kun ymmärtää html:stä perusteeet. Leiskat on sitä luokkaa, että äiti auta!..."

Myös eri ammattikuntien väliset erot herättävät närää alan sisällä.

"Ammattitaitoisten ja kokeneiden teknisten asiantuntijoiden ja visuaalisen puolen osaajien palkat ovat joissain tapauksissa täysin naurettavia kun niitä verrataan esim. projektipäälliköiden ja myyjien ansioihin. Tiedän lukuisia tapauksia, joissa yritykselle hyvinkin tärkeä asiantuntija nauttii useita satoja euroja alhaisempaa palkkaa, kuin suhteellisen kokematon keskijohdon

tai myynnin työntekijä. Osassa alan firmoista vallitsee siis edelleenkin tehdas/tuotantolaitos mallinen rakenne ja mentaliteetti, jossa palkka ja asema yrityksen "hierarkiassa" määräytyy näennäisen

kompetenssin ja tittelin perusteella."

Satamassa parhaat palkat?

Parhaat liksat nostetaan Henry Fordin kadulla. Tai näin ainakin uskotaan.

Noin puolet selvitykseen osallistuneista vastasi kysymykseemme "Minkä uusmedia-alan firman kuvittelet maksavan parhaita

palkkoja?".

Äänet jakautuivat laajalle. Yli 40 eri firmaa sai maininnan (RE: Media firmojen joukossa! Saldo: 1 maininta). Eniten mainintoja, 80 kappaletta, keräsi Satama. Topkymppilista alla:

1. Satama Interactive, 80 mainintaa

2. Ego Taivas Media Lab, 63

3. PHS Interactive, 36

4. IconMedialab, 21

4. Visual Systems, 21

6. Accenture, 15

6. NitroFX, 15

6. Valve, 15

9. Eera, 13

9. Axel Digital, 13

Viime vuonna saman kategorian voiton vei muuten Razorfish.

Disclaimer: Kyselyyn vastaaminen oli tavallista vapaaehtoisempaa. Mitään satunnaisotantaa ei ollut. Tämä ei ole Suomen Gallupin virallinen totuus.

// Rami Ahonen & Jani Järvinen

Kommentoi

Nimesi
URL / Email
Viesti