RE:ssä on viime kuukausina käyty innokasta keskustelua digimediatyöläisten järjestäytymisestä. Argumentteja on esitetty puolesta ja vastaan. Teemaan liittyen Markkinointiliiton digimediajaosto UOMA ja Uusmedian osaamiskeskus järjestivät viime syksyn lopulla Lasipalatsissa tapahtuman, jossa eri liitot esittäytyivät digityöläisille. Duunarit loistivat poissaolollaan huolimatta viime aikoina alalla puhaltaneista saneeraustuulista.
Onko alamme järjestäytyminen siis tosiaan jo kunnossa vai eikö oman toimeentulon ja työpaikan turvaaminen enää nykyään ole kiinnostava aihe? Oli miten oli, tapahtuman jälkimaininkina RE: ja UOMA päättivät koota liitoista kattavan tietopaketin. Jutun lopusta löydät kaksi PDF-tiedostoa, joista löytyy kaikki tarpeellinen tieto digimediatyöntekijöille soveltuvista liitoista ja jäsenmaksuista.
Miksi järjestäytyä?
Se on kaiketi tärkein kysymys sekä liitoille että digityöläisille. Yleisin vastaus lienee, että “on hyvä varautu, jos vaikka kävisi huonosti“ – varmistaa omaa työttömyysturva. Jos todella haluaa vain ja ainoastaan sen, tähän riittää mainiosti vain YTK Työttömyyskassa. YTK ei kuitenkaan tarjoa muuta kuin lakisääteisen turvan laajennuksen, ansiosidonnaisen päivärahan. Laajennettua turvaa haettaessa onkin syytä hakea “liikennevakuutuksen tilalle kaskoa“ – kääntyä liittojen puoleen.
Perinteiset ammattiliitot perustelevat omaa tärkeyttään etujärjestönä toimimisellaan ja syvällä asiantuntemuksellaan. Liitot kun varmistavat suomalaisen työmarkkinajärjestelmän toimimisen, tuntevat työelämän ongelmat ja työnantajan tavoitteet. Duunaria tämä koskettaa lähinnä silloin, kun tarvitaan alaan liittyvää asiantuntijaneuvontaa – liitot tarjoavat sitä jäsenilleen osana jäsenetuja. Digimedian parissa nämä palvelut olivat kovassa käytössä viime syksyn YT-neuvottelukierroksilla.
Järjestäytyminen on lähes poikkeuksetta tehokkain tapa ajaa yhteisiä etuja –toimiva eturyhmä saa paremman kokonaistuloksen aikaan kuin yksilö. Suomi on tunnetusti ollut järjestöjen luvattu maa – eikä ammattiyhdistystoiminta tee tässä poikkeusta. Järjestäytymisaste on maassamme perinteisesti ollut yksi maailman korkeimpia. Digimedian parissa aste on ollut kuitenkin poikkeuksellinen alhainen –liittojen viesti ja alan tarpeet eivät oikein ole vielä kohdanneet. Toisaalta on myös todettu, että nuoren työntekijän – kuten digityöläisen – tuntemus työelämän rakenteista on ollut rajallinen. Verkossa on aiheesta hyvä tietopaketi; katso itse mitä tiedät tai luulet tietäväsi.
Kuluva vuosi on digimedian järjestäytymisen etsikkoaikaa – mitkä ovat ne edut ja syyt, jotka saavat kohtuullisen hyväpalkkaisen IT-työläisen liittymään? Ja mihin liittoon? Moni kuuluu Tietotekniikan liittoon tai Markkinointiliittoon ihan vain niinkin yksinkertaisesta syystä kuin läheisen lehden (IT-Viikko, Tietokone tai M&M) sisältymisestä järjestön jäsenmaksuun. Nämä liitot eivät ole kuitenkaan ammattiliittoja. Mikä saisi sinut liittymään ammattiliitton– hyvä hinta-laatusuhdeko?
Bonusta vaiko plussaa jäseneduista?
Hesarin taannoinen juttu esitteli liitot “etujätteinä“ – tarjousten tavaratalona. Tämä tuleekin mieleen vertaillessa liittojen etutarjontaa. Tarjolla on mm. lomamökkiä, vakuutusetuja, bensaetuja, yöpymisalennuksia, matka-alennuksia, jäsenmatkoja, pankkietuja, lehtialennuksia ja jäsentuotteita. Jokaisella liitolla on oma lehtensä ja monipuolista koulutusta. Milloinkahan jäsenetujen käyttämisestä alkaa kertyä bonus-pisteitä? Alennukset ja edut vaihtelevat kovasti liitoittain.
|
Liittojen panostus siihen tärkeimpään eli edunvalvontaan vaihtelee. Isoimmilla liitoilla on lukuisia omia lakimiehiä palveluksessaan, pienemmät turvautuvat keskusjärjestönsä palveluihin. Lähes kaikki antavat omaa alaansa koskevia suosituksia ja tekevät enemmän tai vähemmän laajaa tutkimustyötä. Joillain liitoilla on myös omaan alaan/koulutukseen liittyviä työvälityspalveluita. Verkkosurffauksen perusteella on vaikea saada selvää kuvaa liittojen asiantuntemuksen eroista digimedia-alan kysymyksissä. Tässä olisi varmasti kaikilla liitoilla petraamista, mikäli halutaan puhutella alaamme syvemmin.
Jäsenmaksut 100% verovähennyskelpoisia
Liittoihin voi kuulua joko oman koulutustasonsa tai oman työasemansa perusteella liitosta/keskusjärjestöstä riippuen. Liitot ovat tällä hetkellä hyvin kiinnostuneita digimediatyöläisistä, joten kannattaa miettiä tarkkaan mikä on oman elämäntilanteen kannalta paras liitto ja mistä saa jäsenmaksulleen itselleen sopivimmat edut. On hyvä kuitenkin myös muistaa, liiton tärkein tehtävä on ajaa digimediatyöläisen - siis sinun - etuja.
Ay-jäsenmaksu on 100% verovähennyskelpoista. Jäsenmaksun suuruus/pienuus ei näin vaikuta ratkaisevasti kenenkään henkilökohtaiseen talouteen. Toisaalta jokainen haluaa kuukausittain käytettävissä olevilla euroillaan saada parasta, siksi liittomaksuilla saatavia etuja kannattaa vertailla. Useiden liittojen, mm. SMKJ, AEK tai TLL, jäsenmaksuun sisältyy täysajan tapaturma- ja matkustajavakuutus, mutta toisilla liitoilla, kuten TEK, tällaista etua ei ole. Etujen määrä on lähes suoraan verrannollinen jäsenmaksuun– mitä enemmän maksaa, sitä enemmän saa etuja.
Jäsenmaksun määräytymisen perustassa on merkittäviä eroja. Osa liitoista ottaa osuuden kuukausipalkasta (vaihteluväli 0,8 % - 1,7% sisältäen työttömyyskassamaksut), osa taas pyytää jäsenyydestään kiinteän kuukausimaksun. Edullisinta kuukausimaksua pitää luonnollisesti hallussaan YTK (EUR 45,5/v) ja “oikeista“ liitoista TTT tai SEFE (~EUR 160/v). Koska prosentuaalisen maksun vertailu kiinteän maksun kanssa on vaikeaa, teimme eri palkkaluokille (EUR 1500-4000) oheisen vertailutaulukon. Kannattaa todella tutkia oman palkkaluokkansa mukainen taso ja miettiä mitä panostuksellaan ko. liitosta oikein saa.
Mitä teemoja liittojen pitäisi ajaa digimedia-alalla?
Liitot ovat olleet ja ovat jatkossakin etujärjestöjä. Silti digimedian etuja ei oikein kukaan tunnu ajavan tai edes kunnolla ymmärtävän. Onkin syytä kysyä, mitkä ovat mielestäsi tärkeimmät teemat, joita liittojen pitäisi ajaa alallamme. Ruotsissa järjestäytyminen johti alan työehtosopimuksen laatimiseen.
Miten Suomessa? Ovatko esimerkiksi alan koulutus ja toimenkuvien kehittäminen mielestäsi tällaisia teemoja? Entäpä erilaiset työsopimusasiat? Tulisiko digimedialle perustaa oma ammattiliitto? Entä mitä mieltä ovat itse liitot? RE:ssä nähtiin viime kuussa liittojen kannanottoja keskustelupalstalla (toim. huom. keskustelupalsta on tällä hetkellä "jäähyllä" ja palaa ruotuun maaliskuun alussa). Onko näitä tulossa lisää? Toivomme että näitä tulee lisää. Myös keskustelu teemasta saisi jatkua. Sillä onhan se vaan tyhmää olla ottamatta kohtuuhintaista ja verovähennyskelpoista “vakuutusta“.
Digimedia-liitot vertailu (PDF)
Huom! Taulukohin on koottu digimediaa jollain tapaa sivuavien liittojen perustietoja. Korostamme, että jokaisella on vapaus valita oma liittonsa mihin haluaa kuulua, emme ole tarkoituksella rajanneet pois mitään liittoa. Tiedot perustuvat liittojen verkkosivuilla tammikuussa 2002 julkistamiin tietoihin. Jäsenmaksujen suuruus, edut yms. voivat muuttua vuosittain. RE: suosittelee tarkempaa tutustumista kunkin liiton omilta sivuilta löytyviin tietoihin haluttaessa tarkempia tietoja.