Palkat ovat tabu. Paitsi jos niihin voi ottaa kantaa nimettömästi. RE:n ensimmäiseen palkkaselvitykseen vastauksia tuli kaksi kertaa sen verran kuin olimme toivoneet. Kaikkiaan yli 320 kappaletta. Ja lähes kaikki Helsingistä.
|
|
On lohdullista huomata, että tilanteen absurdius ei ole jäänyt palkansaajiltakaan huomioimatta.
"Palkat ylikorkeat osaamiseen, työvuosiin ja tuloksen tärkeyteen nähden. Hype teki tehtävänsä pari vuotta takaperin."
- mies, 2-4 vuotta alalla
"Mun kaltaiset nuoret juntit tienaa liikaa ja sikailee kännissä. Vastuutonta."
- mies
Toinenkin, joskin selkeästi pienempi, koulukunta löytyi.
"Palkat ovat yleisesti pienemmät kuin valtamedian kohu antaisi ymmärtää. Toisaalta eihän tässä mitään oikeita töitä tehdäkään."
- mies, käytettävyyssuunnittelija
Palkanmuodostus vähintäänkin outoa
Palkka tuntuu olevan kovin mystinen asia. Sen suuruuteen vaikuttavat lukuisien vastaajien mielestä epäolennaiset asiat vähintään yhtä paljon kuin olennaiset.
"Jos on nuori ja kovaääninen saa enemmän palkkaa kuin jos on korkeakoulututkinnon suorittanut kunnianhimoinen, mutta realistinen osaaja. Eli toisin sanoen jos omaa ylisuuren näkemyksen oman osaamisen voittamattomuudesta/ korvaamattomuudesta ja tuo sen jatkuvasti selkeästi esille, saa varmasti parempaa palkkaa kuin jos haluaa oppia ja kehittyä alan monitaitoiseksi osaajaksi"
- nainen, projektipäällikkö
"Alalla ei edelleenkään ole mitään linjaa palkoissa. Pärstäkerroin ja suuret puheet painavat liikaa. Todellista substanssia ei arvosteta tarpeeksi."
- mies, Satama
Palkkojen vaihtelu firmasta toiseen on myös hurjaa.
"Hajonta tuntuu olevan aika hillitön, samasta duunista voi
samassa kaupungissakin tienata melkein puolet enemmän firmasta (tietenkin myös omista taidoista) riippuen, eri kaupungeista puhumattakaan. Johdon, senior consulttien ja muiden palkoissa tuntuu kyllä olevan ilmaa, perus-koodinvääntäjien liksat vaikuttavat useimmiten ihan järjellisiltä."
- käytettävyyssuunnittelija, mies.
"Vaihteluväli tuntuu olevan perkeleen iso yrityksissä ja yrityksien sisällä. Usein tuntuu, että talossa pitkään olleet ovat jatkuvassa palkkakuopassa, kun samaan aikaan samoihin tehtäviin palkataan uusia "kovan rahan" ammattilaisia. Myös koulutuksella tai työkokoemuksella ei tunnu olevan mitään vaikutusta palkaan ainakaan omalla kohdallani. Peruskoulun käyneet jannut ja samoissa tehtävissä työskentelevät opiskelijat saavat usein vertailukelpoista palkkaa. Olen myös huomannut, että tittelillä on liian iso merkitys. Vaihdoin yhden yrityksen sisällä toimenkuvaa ilman, että tehtävät reaalimaailmassa muuttuivat, jolloin palkankorotus oli yli 3000 mk. (mies, 25-29, konsultti)
Teknisillä projektipäälliköillä parhaat liksat
Jaoimme uusmedian toimenkuvat lomakkeessamme 11 eri kategoriaan. Lisäksi oli jäännösrivi "Joku muu".
Eniten palkkaa nostavat tekniset projektipäälliköt. Heidän keskimääräinen kuukausiansionsa on huikeat 23060 markkaa.
Palkkahaitarin alapäästä löytyvät sitebuilderit 12 048 markalla.
Taulukko 1. Palkkakeskiarvot toimenkuvan mukaan
|
Miesten toimenkuvakohtaiset palkkakeskiarvot
Naisten toimenkuvakohtaiset palkkakeskiarvot
Helsinkiläisten toimenkuvakohtaiset palkkakeskiarvot
Helsinkiläisten, vähintään 2 vuotta alalla olleiden toimenkuvakohtaiset palkkakeskiarvot
Naisilla pienemmät palkat, mutta ei paljoa
Miesten yleinen palkkakeskiarvo on hieman naisten vastaavaa korkeampi.
Miespuolinen uusmediaduunari tienaa kuussa 17 436 markkaa. Naiset ansaitsevat keskimäärin 16 801 markkaa.
Markkamääräinen ero ei ole järisyttävä, mutta taustoja vasten tarkasteltuna naisten palkkapussin pitäisi olla miehiä pulleampi.
Kyselyyn vastanneet naiset olivat keskimäärin miehiä vanhempia. Miehistä 35% oli alle 24-vuotiaita kun naisilla vastaava luku oli vain 17%. Naisten olettaisi tuon perusteella tienaavan enemmän kuin miehet.
Uuden median naiset näyttävät olevan myös miehiä koulutetumpia. Naisista 30%:lla oli korkeakoulututkinto, miehillä luku oli 15%.
Naiset kärsivät myös palkankorotuksissa. Miesten palkka on viimeisen kahden vuoden aikana noussut keskimäärin 6055 markkaa, naisten nousun ollessa 5169 markkaa.
Positiivista oli huomata, että joissakin ammattikunnissa naiset nostivat parempaa liksaa kuin miehet. AD-naisten keskitienisti oli 19 312 markkaa kun taiteellisia linjauksia miettivät mieskollegat joutuivat tyytymään 17 668
markkaan.
Uusmedia - dropoutien luvattu ala
Korkeakoulu-dropoutien huolissaan oleville äideille selvityksemme antaa rauhallisempia yöunia: uusmedia-alalla dropoutitkin voivat tienata hyvin. Luvut kesken jättäneiden keskimääräinen tili on 18 833 markkaa kun tutkinnon saaneet tienaavat vain reilun tonnin enemmän, 19 974 markkaa.
Taulukko 2. Palkkakeskiarvot koulutuksen mukaan
|
Koulutustaustaa tärkeämpi palkkaan vaikuttava tekijä näyttää olevan
työkokemus. Kyselyyn vastanneista 22% oli paiskinut alan hommia jo yli neljä
vuotta. Nestoreiden palkkakeskiarvo onkin hulppeat 20 976 markkaa. 2-4
vuoden uusmediakokemuksella päästään 16 881 markkaan.
Taulukko 3. Palkkakeskiarvot työkokemuksen mukaan
|
Palkkoihin ollaan tyytyväisiä
Edellä esitettyjen lukujen valossa ei liene ihme, että alalla ollaan palkkoihin pääsääntöisesti tyytyväisiä. Kaikkiaan 69 prosenttia vastaajista ilmoitti olevansa palkkaansa melko tai erittäin tyytyväinen.
Saadun palkan määrä korreloi siihen kuinka tyytyväisiä palkkaan ollaan. Mikä jymyuutinen!
Yli 20 000 markkaa kuussa tienaavista 92 prosenttia oli palkkaansa melko tai
erittäin tyytyväinen. Alle 20 tmk saavilla vastaava luku oli 62 prosenttia.
Alle 14 000 tienaavissa tyytymättömiä oli jo enemmän kuin tyytyväisiä.
Oman arvonsa tunteviakin toki löytyi: alle 24-vuotias projektipäälikkö
ilmoitti olevansa vain melko tyytyväinen 35 tuhannen markan liksaansa.
Razorfishiä veikataan parhaaksi palkan maksajaksi
Noin puolet selvitykseen osallistuneista, 146 henkilöä, vastasi
kysymykseemme "Minkä uusmedia-alan firman kuvittelet maksavan parhaita
palkkoja?".
Äänet jakautuivat laajalle. 20 eri yritystä sai maininnan. Eniten mainintoja, 27 kappaletta, keräsi Razorfish. Topkymppilista alla:
Razorfish, 27 mainintaa
Taivas Ego, 20
Satama Interactive, 17
PHSi, 13
IconMedialab, 11
Abel & Baker, 10
Eera Finland, 8
Accenture, 8
Visual Systems, 5
Sulake, 4
Palkankorotuksia lähes kaikille!
Palkankorotukset ovat uusmediassa arkipäivää. Lähes kaikilla samassa työpaikassa viimeisen vuoden viihtyneillä on noussut samana aikana palkka. Vain 13 prosenttia ilmoittaa, että ei ole saanut palkankorotusta
viimeisen vuoden aikana.
Ei myöskään näytä siltä että tämän vuoden puolella alkaneet irtisanomiset ja lomautukset olisivat jääädyttäneet jäljelle jääneiden palkat. Vastaajista 61 prosentilla palkka on noussut viimeisen 6 kuukauden aikana.
Kahden vuoden perspektiivillä uusmedia-ammattilaisen ansiotason nousu on valtava. Pyysimme kaikkia jo kaksi vuotta sitten alalla olleita kertomaan paljonko heidän silloinen palkkansa oli. Keskimäärin palkka on kahden vuoden
aikana noussut yli 5 800 markkaa. Prosentuaalinen nousu on vieläkin kovempi - 54 prosenttia!
Kommenttien perusteella paras keino saada palkankorotus on vaihtaa työnantajaa.
"Vaikuttaa monesti siltä, että palkankorotukset toteutuvat nopeimmin hyppimällä firmasta toiseen. Eräs ystäväni on nostanut parissa vuodessa tällä menettelyllä palkkansa alle 10000 markasta yli 20000 markkaan. Firman sisällä palkankorotukset eivät usein silti vastaa todellisiin tarpeisiin, vaan arvostusta omasta kehittymisestä on hyvin vaikea saada."
- mies, Razorfish
Disclaimer: Kyselyyn vastaaminen oli tavallista vapaaehtoisempaa. Mitään satunnaisotantaa ei ollut. Tämä ei ole Suomen Gallupin virallinen totuus.