Aiemmassa kolumnissa pureuduttiin navigaation suunnitteluun ja toimivuuteen. kuten jo mainitsin aiemmassa kolumnissa: “perinteisellä navigaatiolla keskiverto e-commerce sivusto ohjaa arviolta 2-3% vierailijoista asiakkaiksi“. Kuinka siis konversioarvoa voidaan kehittää navigoinnin avulla? Kuinka voidaan tietää miten kävijät konvertoituvat juuri navigoinnin kehittämisen myötä?
Kun navigointi on suunniteltu toimimaan siten, että se palvelee hyvin kaikkia, on saatavilla helposti ja esteettömästi, tulee pohtia tarkemmin kohderyhmän navigointitapoja. Kuinka keskitettyä kohderyhmää voidaan seurata ilman liian suurta virhemarginaalia? Toisin sanoen, kuinka voidaan erottaa kohderyhmä kävijöiden massasta? Helpoin tapa erotella tietty segmentti sivuston käyttäjistä on seurata ensin sivuston lojaalimpien käyttäjien toimintaa, liikkumista ja navigointia sivuilla. Lojaalius on tässä kohtaa määritelty kaksi kertaa tai useammin sivustoa käyttäneinä kävijöinä.
Optimaalisimman navigoinnin selvittämiseksi lojaaleja kävijöitä tulee seurata kävijäseurantajärjestelmällä. Tätä ennen on kuitenkin tehtävä muutama tekninen hienosäätö sivuston koodiin. Eri linkeille tulee nimittäin asettaa eri “seurantakoodit“. Alla olevassa kuvassa koodit on määritelty siten, että Aboavistan etusivulle johtava linkki ylhäällä on määritelty: “aboavista_top“ ja vasemmalla oleva linkki: “aboavista_left_navi“. Tällöin voidaan helposti seurata kuinka usein lojaalit kävijät ovat käyttäneet ylänavigaatiota ja kuinka usein he ovat käyttäneet vasemman puoleista navigaatiota.
Seurannalla voidaan siis myös arvioida oman kohderyhmän navigointikäyttäytymistä. Onko kohderyhmässä enemmän left-thinkers vai right-thinkers ihmisiä? Voimme vaihtaa testijakson ajaksi navigaation oikealle ja kuvan vasemmalle, ja jälleen selvittää kumminpäin navigointi toimii paremmin. Samalla kun testataan käyttäjien toimimista navigoinnin muuttuessa saamme myös lisää dataa mahdollisista asiakkaista.
Navigoinnin käytettävyyden seuraamisen lisäksi tulee koko testijakson ajan seurata myös kuinka sivuston konversioarvo muuttuu. Sivuston muutkin kuin lojaalit käyttäjät joutuvat testien kohteeksi ja se saattaa vaikuttaa myös heidän käyttäytymiseensä. Testijakson aikana tuleekin siis myös seurata muutosten vaikutuksia sekundäärikohderyhmään, sekä koko kävijäkantaan. Muutokset saattavat nimittäin lopulta vaikuttaa siten, että primäärikohderyhmän konversio on hieman laskenut, mutta koko kannan yhteis konversio on noussut muutosten vaikutuksesta.
Testijakson aikana ei kannata tehdä liian radikaaleja muutoksia vaan kannattaa edetä muutoksissa pienin askelin, ettei säikäytä vierailijoita pois. Liian traagiset muutokset saattavat vaikuttaa sivuston Bounce rate –arvoon. Konversioarvoon liittyvänä tekijänä tulee myös sivuston Bounce rate –arvoa mitata. Bounce rate määräytyy sen mukaisesti kuinka monta sivulatausta yksi kävijä on yhdellä vierailulla aiheuttanut. Yhden tietyn sivun bounce rate määräytyy sen mukaan kuinka usein sivulta on jatkettu seuraavalle sivulle ja kuinka usein sivu on toiminut exit –sivuna, jonka kautta tai jonka jälkeen kävijä on poistunut sivustolta.
Testijaksoa ennen, sen aikana ja jälkeen tulee mitata sivuston konversioarvoa, Bounce rate –arvoa, sekä sivulatausten ja yksittäisten eri kävijöiden määrää. Kun konversioarvoa on saatu nostettua, Bounce rate –arvoa laskettua ja eri kävijöiden määrää ja sivulatausten määrää nostettua voidaan olla kohtalaisien tyytyväisiä lopputulokseen.
Navigoinnin lyhyenoppimäärän seuravassa ja viimeisessä osiossa tutustumme tarkemmin vielä mittausteknologioiden ja navigoinnin suhteeseen, sekä kuinka niiden avulla saadaan konversiota kehitettyä.