Jokaisella meistä on varmasti oma mielipiteensä siitä, mikä on olennaisinta www-sivuja suunnitteltaessa. Ihme on, jos löytyy edes kaksi tyyppiä, jotka ovat asiasta täysin samaa mieltä. Kannattaa kuitenkin muistaa, ettei www-sivujen suunnittelussa ole kyse mistään raketti-insinöörien painajaisesta, vaikka vaikeita tapauksia tuleekin vastaan silloin tällöin itse kullekin. Kun kokonaisuuden jakaa järkeviin paloihin ja ratkaisee ongelmat järjen kanssa pohtien, hyvä kokonaisuus rakentuu kuin itsestään.
Tai näinhän sen pitäisi mennä.
Törmään valitettavan usein erääseen varsin suureen mielipide-eroon joidenkin teknisesti suuntautuneiden www-suunnittelijoiden kanssa. Kutsutaan tällaista henkilöä vaikkapa leikillisesti Pertti Puristiksi. Pertti Puristi on yleensä (yleistys sallittakoon, eihän tämä muuten olisi hauskaa!) hieman Microsoft-vastainen, nörtähtävä GNU-kaveri, joka saa kicksinsä serverikaapissa sähläämisestä ja/tai jonkun “oikean“ ohjelmointikielen parissa puuhastelusta. Pertin kanssa keskustellessa puhutaan ensin korrektisti uusimmista XYZ-tekniikoista, tulevaisuuden näkymistä, vaihdetaan kenties alan tuoreimpia kuulumisia. Sitten kun päästään itse asiaan – eli siihen, miten www-sivuja oikein täytyisi kunkin omasta mielestä suunnitella – asiat monimutkaistuvat. Lähes poikkeuksetta tilanne kärjistyy siihen, että Pertti Puristi intoutuu veisaamaan skaalautuvuuden onnesta ja autuudesta.
Keskustelun edetessä Pertti Puristi valaisee minua myös siitä, miten väärin onkaan määritellä fonttikoko kiinteäksi, tai että 1 x 1 transpagiffien käyttö html-taiton apuna on aina ehdottoman väärin. Taulukkojakaan ei kuulemma saisi käyttää taiton apuna. Kuulen myös, että linkkien värejä ei saisi muuttaa, ja ettei sivuilla saisi olla liiaksi kuvitusta (tai mielellään ollenkaan). IE on kuulemma paska selain, ja Mozillaan pitäisi siirtyä. Tässä vaiheessa silmäni ovat jo lasittuneet, ja mielessäni raikaa teletappien iloinen tunnari.
Pertti Puristi on varmasti omaksunut hyvän ajatuksen jos toisenkin joiltain suurilta käytettävyyden guruilta, mutta suurin osa ajatuksista on ilmeisesti tullut nieltyä ilman tarpeellista kontaktia purukalustoon. On nimittäin vähän turhankin helppoa sanoa, että joku asia www-sivussa “ei ole käytettävä,“ mutta kun pyytää perusteluja, saa Pertti Puristilta yleensä vain ylimalkaisen viittauksen tylsyyden dogmaan – tällainen on esimerkiksi Jakob Nielsenin Useit.com. Tylsyyden dogmalle on hyvin ominaista, että opinkappaleen ydin on kuin kiveen hakattua jumalan sanaa, vaikka maailma sen ympärillä muuttuisi mihin suuntaan tahansa.
Voin olla hiukkasen heikoilla jäillä mielipiteineni, mutta minun mielestäni hyvä www-suunnittelu on nimenomaan toimivan kommunikaation suunnittelua. Vaikka www-sivusto onkin tylsä ja eloton objekti, on se kuitenkin selkeässä vuorovaikutuksessa käyttäjän kanssa. Näiden kahden välillä tapahtuva kommunikaatio on toimivan www-suunnittelun ydin. Yleisesti tylsyyden dogmassa lähdetään oletuksessa, että ihminen on aivoton, putkiaivoinen tiedon suursyömäri, jota ajaa eteenpäin ainoastaan yksi intressi – tiedon saaminen. Tässä valossa tarkasteltuna Pertti Puristinkin mielipiteet voisivat jopa tuntua järkeviltä.
Ihminen ei kuitenkaan ole järin simppeli olento. Www-sivulla selaillessaan käyttäjä saattaa olla stressaantunut, kiireinen, tylsistynyt tai innoissaan – sitä ei vain voida varmuudella tietää. Olennaista kuitenkin on, että todellinen käyttäjä ei ole ennustettavasti käyttäytyvä kone, vaan sattumanvaraisesti toimiva ja hyvin usein varsin vahvastikin tunteva olento. Ainoa asia mistä voidaan olla varmoja on se, että käyttäjä haluaa kommunikoida – onhan se syy, miksi hän on alunperin sivustolle tullutkin. Jotta kommunikointia voisi tapahtua onnistuneesti, täytyy kummankin osapuolen olla kommunikointitilanteessa mukana. Koska www-sivu on jähmeä, eloton objekti, on itse sivu altavastaajan asemassa: toiminnan vastuu ja valta ovat aina käyttäjällä, jonka inhimilliset vaikuttimet ajavat häntä vuorovaikutukseen www-sivun kanssa.
Yksinkertaistettuna tämä tarkoittaa sitä, että ollakseen toimiva ja ennenkaikkea hyvä www-sivun täytyy olla käyttäjän näkökulmasta mielenkiintoinen ja käyttäjäystävällinen. Www-sivu täytyy siis suunnitella viihdyttäväksi, houkuttelevaksi ja kutsuvaksi, jotta käyttäjä viihtyisi sivulla mahdollisimman hyvin. Valitettavasti tylsyyden dogmaa noudattaen suunnitellut sivut eivät kovinkaan usein pysty tähän, sillä dogman luonteeseen kuuluu tietyntyyppinen visuaalisen suunnittelun vierastaminen tai jopa kieltäminen. Esimerkiksi juuri skaalautuvuuden estäminen ja fonttikoon määritteleminen ovat typografian kannalta varsin välttämättömiä apukeinoja, joita ilman www-sivusto voisi muuttua varsin epämiellyttäväksi kokemukseksi. Tylsyyden dogmasta ei sikiä hyviä www-sivuja. Käytettäviä, ehkä, mutta ei hyviä.
Tylsyyden dogman vastustaminen ei suinkaan tarkoita sitä, että käytettävyysseikat tulisi kokonaan unohtaa www-sivuja suunniteltaessa. Itse asiassa tilannehan on juuri päinvastainen. Käytettävyydestä huolehdittaessa kun huolehditaan samalla myös siitä, että sivustoa on mahdollisimman miellyttävä käyttää (ylläri), ts. tehdään kommunikointitilanteesta mielekkäämpi.
Itse olen jo hylännyt tylsyyden dogman toimimattomana ja aivan liian jäykkänä opinkappaleena. En ehkä suunnittele niin “käytettäviä“ www-sivustoja kuin tylsyyden dogma velvoittaisi, mutta ainakin voin hyvillä mielin todeta, että ajattelen pelkästään käyttäjän parasta. Omilla aivoillani, luonnollisesti.
Kumarratko sinä tylsyyden dogmalle?
Taas tyypillinen puristien näkökulman täysin väärinymmärtävä kolumni.
Ymmärrän kyllä, että lähes kaksi kuukautta kestäneen "kesäloman" jälkeen Re:n pitää aloittaa lennokkaasti, jotta saadaan taas "keskustelun"aihetta.
Trollaamallahan sitä saa oikein kunnon keskustelua, jees.
Odotan innolla ensi viikon kolumnia, jossa stereotypioidaan printtimaailmasta tulleiden insta-verkkoviestinnän ammattilaisten kädenjälkeä.
-TPP - Pertti Puristi vuodesta 1994
"Yksinkertaistettuna tämä tarkoittaa sitä, että ollakseen toimiva ja ennenkaikkea hyvä www-sivun täytyy olla käyttäjän näkökulmasta mielenkiintoinen ja käyttäjäystävällinen."
"Tylsyyden dogmasta ei sikiä hyviä www-sivuja. Käytettäviä, ehkä, mutta ei hyviä."
Kärjistettynä
Käyttäjäystävällinen/mielenkiintoinen != käytettävä??
"Tylsyyden dogman vastustaminen ei suinkaan tarkoita sitä, että käytettävyysseikat tulisi kokonaan unohtaa www-sivuja suunniteltaessa. Itse asiassa tilannehan on juuri päinvastainen. Käytettävyydestä huolehdittaessa kun huolehditaan samalla myös siitä, että sivustoa on mahdollisimman miellyttävä käyttää (ylläri), ts. tehdään kommunikointitilanteesta mielekkäämpi."
"En ehkä suunnittele niin “käytettäviä“ www-sivustoja kuin tylsyyden dogma velvoittaisi, mutta ainakin voin hyvillä mielin todeta, että ajattelen pelkästään käyttäjän parasta."
Molemmat siis pyrkivät samaan, käyttäjän miellyttämiseen? Mutta kirjoittaja myöntää, että ns. tylsyyden dogma onnistuu siinä paremmin. Syynä lienee se, että standardien mukaan tehdyt sivut toimivat oikeasti useammilla selaimilla. Rikkinäinen sivuhan ei ole kovin käytettävä ehjällä selaimella. Täysin ehjää selainta ei kuitenkaan liene olemassa.
Itse taidan sijoittua asteikolle Puristi-Jääskeläinen johonkin keskivaiheille. Ts. en näe skaalautuvuudessa mitään pahaa ja myönnän Nielssenin olevan enimmäkseen oikeassa. Toisaalta käytän taulukoita ja 1x1.gif:fiä taittamiseen.
Olen samaa mieltä tpp:n kanssa, että kolumni oli vähän väkisellä väännetty. Noh, ehkä taso paranee, kun päivät kylmenee.
Tämä artikkeli oli kyllä paljaiksi kaluttuja stereotypioita viljellessään niin tylsä pohjanoteeraus, ettei tästä edes jaksa innostua liekittämään. sfnet.viestinta.www lienee oikeampi paikka tämäntyyppiselle materiaalille mikäli RE: aikoo pitää jatkossa tasoa yllä.
Aika 95 tämä artikkelin aihe kyl. En tiedä muista mutta kyllä ainakin meillä taiteilijat ja tekki osaavat toimia yhdessä koska molemmat ovat ymmärtäneet toistensa näkökulmat.
Ja kannattaa muistaa että tylsästä sisällöstä ei tule mielenkiintoista edes lensflarella. (no pun intended ;)
Tavallaan ymmärrän erittäin hyvin kannan, jonka mukaan kaiken maailman puristit ovat luovuuden ja esteettisen asenteen tiellä. Tässä kuitenkin tullaan mielestäni www-piireissä huomattavasti yleisempään dogmaan, nimittäin "löysäranteisuuden dogmaan".
Standardien seuraaminen ja noudattaminen vaatii huolellisuutta ja perehtymistä. Mutta tämän ei pitäisi mielestäni olla ongelma ns. uusmedia-alalla. Ala, jossa mennään jatkuvasti eteenpäin ja keskeisin ominaisuus on muutos.
Näitä ominaisuuksia tietenkin toitotetaan juhlapuheissa ja sloganeissa, mutta kun pitäisi ihan oikeasti tehdä jotain sanojen tueksi, niin "löysäranteisuuden dogma" astuu esiin. Itse syyttäisin näitä kehityksen jarrumiehiä (ja -naisia) laiskuudesta ja suoranaisesta leväperäisyydestä työtä kohtaan.
Standardeja seuraamalla voidaan tehdä erittäin näyttäviä ja hyviä sivuja. Se tarvitsee vain vähän lisää työtä.
Käytettävyys taas on sitten asia erikseen. Informaatioarkkitehtuurilla on käyttömukavuuden kannalta huomattavasti suurempi merkitys kuin "jakobnielseneilyllä". Liiallinen nojautuminen auktoriteetteihin kuuluu mielestäni samaan "löysäranteisuuden dogmaan". Kun ei viitsi itse ajatella, niin aina voi vedota auktoriteettiin.
Kannattaa tutustua seuraaviin sivuihin, jotka seuraavat standardeja (tai ainakin yrittävät). CSS-layout toimii vallanmainiosti.
http://www.foxsearchlight.com/
http://www.happycog.com/
http://www.k10k.net/
http://www.inc.com/home/
http://www.pga.com/openchampionship/index.html
PS. IE tietenkin on ongelma, mutta tämä ongelma ei varmaan ratkea sillä, että nostetaan kädet pystyyn ongelman edessä. Käsien nostaminen kuuluu myös "löysäranteisuuden dogmaan".
Tai tämä (on Valid XHTML 1.0 Strict):
http://www.onetruefit.com/
Hetkinen...
Miten niin IE on ongelma? Anteeksi vain, jos kysyn typeriä, mutta se kannattaa. Mikäli tarkoitit, että tuo IE:n sallima löysäranteisuus johtaa ongelmaan, niin sitten ei mitään.
Tuo oli oikeastaan aika hyvin ajateltu tuo auktoriteetteihin nojaamisen laiskuus. Niinhän se usein menee. Olen myös samaa mieltä siitä, että informaatioarkkitehtuurin on oltava kunnossa, muuten ei palvelu vain toimi.
Se mihin kuitenkin kiinnittäisin huomiota ja mitä itse yritän muistaa päivittäin on se, että tärkeitä on visuaalisuus. Olipa se sitten vähäeleistä tai massiivista, tehty johdattelemaan tai herättämään keskustelua.
Netin käytössä silmät ovat kuitenkin mielestäni se päätyökalu. Siinä on "ankarien" dtd:en seuraamiselle mukava rinnakkaishaaste. Joutuu selainyhteensopivuuden lisäksi ajattelemaa melkoisesti ikään kuin "ihmisyhteensopivuutta".
Tuo ajatus "löysäranteisuuden dogmasta" iski ainakin itseä arkaan kohtaan.
Eli tekijänä olen juuttunut sitkeästi HTML:llä ladottuun kiinteään taulukkotaittoon, enkä ole juuri vaivautunut CSS:ää visussa isommin kokeilemaan vaikka sillä saisi taittoon mm fiksua skaalautuvuutta.
Ehkä vika on vähän asiakaspäässäkin, esim juuri sivujen skaalautuvuuteen ei ole kiinnostusta ollut vaikka sitä sopivassa tilanteessa olisi ehdottanutkin.
CSS:llä saa halutessaan tehtyä hyvänäköistä ja käyttäjäystävällisiä sivuja. Itsellä sen hyödyntäminen on ihan laiskuudesta johtuen rajoittunut lähinnä fonttien, värien ja taustakuvien ehdottamiseen.
Vanhoihin opittuihin kuvioihin on helppo turvautua, niin hyvässä kuin pahassakin.