Loistavaa! HKL mainostaa, että ratikka- tai metrolipun voi nyt tilata kännykällä: e-lippu lähetetään tekstiviestinä puhelimeen. Onko tässä ensimmäinen oikeasti hyödyllinen mobiilipalvelu? Ainakin voidaan olla yksimielisiä siitä, että viimeinkin rahoilleen saa vastinetta!
Jos ajatellaan itse sovellusta, niin ainakin se on aidosti mobiili: tarve matkustamiselle tulee aikaa tai paikkaa katsomatta, joten media
lienee sopiva. Mutta kuka tätä palvelua käyttääkään, eli minkä edeltävän
menettelyn se korvaa? Ratikassa kuljettaja myy lippuja, ja jokaisella
metroasemalla on lippuautomaatti. Tietysti ainakin ne, joilla ei ole
mukana tuota tarvittavaa puoltatoista euroa, mutta entäs muut? Voiko
lipun tilaaminen kännykällä olla vaivattomampaa kuin kolikoiden
antaminen kuljettajalle? Vai onko se vain halvempaa, kiinnostavampaa tai
muuten hauskempaa? No, ainakin euro-siirtymäajan palvelulla on selkeä
lisäarvo, koska ratikkakuskit eivät myy lippuja.
"Lähetä viesti A 641 numeroon 16353." Siis mitä? "A 641"? Miksei
vaikkapa "METRO" tai "KERTALIPPU" tai jotain selkeämpää?
Esimerkiksi "HKL" olisi helpompi kirjoittaa kuin "A 641". Eikä kirjoittamisen helppous vielä mitään - kuinka paljon helpompi se olisikaan muistaa.
Jos haluat ruotsinkielisen lipun, viesti on "AS
641". Mitä ihmettä? Tarvitaanko ruotsinkielisille oikeasti eri lippu, ja
pitääkö sitäkin mainostaa erikseen? Eikö riittäisi perinteinen tapa,
jossa suomenkielisessä mediassa on ohjeet suomenkielisen palvelun
saamiseen ja ruotsinkielisessä omansa? Kahdesta erikielisestä palvelusta
viestiminen hankaloittaa entisestäänkin vaikeaa tekstiviestipalvelun
mainostamista.
Viestinnässä ostokehotuksen tekeminen vie valtaosan
mediatilasta, koska erikseen pitää ilmoittaa palvelunumero, avainsana ja
hinta - pahimmillaan operaattorikohtaisesti. Ja sitten vielä kaikkein
suurin kysymys: tekstiviesti on loistava media informaation
lähettämiseen, mutta entäs kun mitään informaatiota ei tarvitse
lähettää? Eikö silloin olisi käyttäjän kannalta yksinkertaisempaa tehdä
perinteinen ivr-palvelu: soitto numeroon ja lippu tekstiviestinä
paluupostissa!
Itse lippu tulee välittömästi tekstiviestinä, kuten luvattu. Mutta sen
sijaan, että se alkaisi vaikkapa sanalla "Päivää", "Kiitos" tai
"Tervetuloa", se alkaakin esimerkiksi näin: "1107C3 A1880029959". Eikö
jälleen käyttäjän kannalta olisi mukavampaa, jos kryptinen osuus
olisikin viestin lopussa, ja se voitaisi kaivaa esille vasta
lipuntarkastajan sitä mahdollisesti kysyessä?
Kestävä tuotekehitys vaatii aina kolme osapuolta: markkinoinnin,
tekniikan ja käyttäjäkokemuksen. Jos jokin näistä osa-alueista puuttuu, ei lopputuloksen laadulle voi asettaa suuria odotuksia. Yleensä - niin kuin tässäkin tapauksessa - juuri viimeisin jää pois. Lopputuloksena on tekniikan ehdoilla tehty
tuote, jossa käyttäjäkokemus jää puutteelliseksi.
Toiminnallisuuden jälkeen käyttäjän tärkein
valintakriteeri on käytettävyys. En tunne tämän tuotteen
kehityshistoriaa, mutta ainakaan tekniikan luomista
rajoituksista ei voi olla kyse. Oli taustalla oleva järjestelmä mikä
tahansa, pitäisi nykyaikaisen tekstiviestimoottorin taipua ainakin
palvelutunnusten aliaksiin. No, onneksi palvelutuotteella on se hyvä
puoli, että sataatuhatta autoa ei tarvitse kutsua takaisin tehtaalle,
vaan parannuksia voidaan tehdä lennosta.
Tämän palvelun kanssa toteutunee yhtä huono ennustettavuus kuin
muissakin mobiilipalveluissa. Se varmaan ainakin on selvää, että HKL:n
pitää lisätä mainontaa käytön kasvattamiseksi. HKL:llä lienee selkeä
intressi vähentää ratikkakuskien lipunmyyntiä, mutta se jää nähtäväksi,
minkälaisen kepin tai porkkanan tämä palvelu vaatii tuohon tavoitteeseen
pääsemiseksi. Ainakin raha on todettu
toimivaksi kannustimeksi: jos kännykkälippu on halvempi kuin
kuljettajalta ostettu, se saavuttaa suosionsa.
Verottajalla sen sijaan on taas yksi syy lisää puuttua entistä
konkreettisempien asioiden ostamiseen kännykällä eli vetää raja siihen,
mille palveluille riittää 20 euroa kuussa ja mikä pitää verottaa
täydestä arvosta. Sekä luonnollisesti tämän jälkeen velvottaa yritykset
erittelemään kaikkien kännyköidensä laskut tietyllä siirtymäajalla. Ja
ennen kuin yritykset saavat tämän palvelun operaattoreiltaan, onkin
muutama vuosi palveluiden kehitystä taas vierähtänyt eteenpäin.
Tulevaisuus näyttää.
Hieno artikkeli, joka tiivisti monta itsellenikin mieleen juolahtanutta ajatusta HKL:n uudesta "kertalippu tekstiviestillä kännykkään" -palvelusta.
Kuten niin usein ennenkin, hyvä idea on pilattu insinöörikäyttöliittymällä. HKL/YTV ovat sortuneet tähän ennenkin; palveluista jotka ovat oikeasti hyviä ja hyödyllisiä, on tehty tarpeettoman sekavia tai vaikeakäyttöisiä. Esimerkiksi perinteinen paperinen kertalippu ja kymmenen matkan lippu: liki joka päivä sporassa näkee kuinka joku yrittää urheilla leimauslaitteen kanssa ja vasta parin minuutin säheltämisen jälkeen saa lippunsa leimattua.
Tai (sinänsä aivan loistava ja hyödyllinen) YTV:n reittiopas. Palvelun osoite? http://pathfinder3.meridian.fi/ytv/fi/ - tämänhän muistaa lapsikin. Käyttöliittymä on sekava. Ja annas olla jos antaa pelkän kadunnimen. Sen sijaan että palvelu kaivaisi "closest match" tyyppisesti jonkun oletusarvon, joutuu valitsemaan ensin tarkoittaako Perämiehenkatua katuna vai pysäkin nimenä ja jos katuna, dropdownista valitaan vielä numero (miksei edes textboxia? kiva kaivaa Mannerheimintie 138 esiin tuollaisesta valikosta). Haku käynnistyy napista "Hae paikat" (häh?). Ja niin edelleen. Itse palvelu on kyllä niin loistava, että hankala(hko) käyttöliittymä häiritsee itseäni vain marginaalisesti, mutta valitettavasti se sulkee monia vähemmän kokeneita käyttäjiä helposti kokonaan pois.
Pitkän liirumlaarumin pointtina oli siis: paradoksaalisesti käytettävyyteen panostetaan usein liki vähiten siellä missä se olisi kaikkein tärkeintä, eli julkisen sektorin palveluissa joiden kohderyhmänä on valtavan laaja demografinen joukko. Tämä tekstiviestilippu on vain yksi surullinen lisä listan jatkoksi. (Rehellisyyden nimissä pitää sanoa että HKL/YTV sentään aina silloin tällöin yrittävät - paljon parempaan vain pitäisi pyrkiä kun kohderyhmänä ovat liki kaikki alueen asukkaat.)
Lisäpointtina tuosta tekstiviestilipusta voisi sanoa vielä että pari viikkoa sitten nopea testi ei kolmannellakaan yrityksellä onnistunut tuottamaan lippua puhelimeen (mobiilipalvelujen käyttöluotettavuus tuntuu valitettavan usein olevan varsinkin käynnistysvaiheessa juuri tätä luokkaa). Lisäksi ainakin pummilla matkustamisesta taidetta tekevät ekspertit ovat jo aikaa sitten huomanneet että ko. palvelun avulla saa lipun näppärästi kun smurffit uhkaavat laiturilla. =)
Tämä ei tietääkseni pidä paikkaansa. Eikös vuodenvaihteen jälkeen lipunmyynti ratikoissa loppunut ? Ja vain isoilla pysäkeillä on seisoskelevia lipunmyyjiä.
Jos Radiolinja on liittymäsi, ei se toiminutkaan kuin vasta viime perjantaista...
Tekstiviestikaupankäyntiin oman kivan sävynsä tuo se, ettei toistaiseksi tekstiviestipalveluille saa estoja päälle. About 15% kännykkäliittymistä kuitenkin kun on työsuhdekännyköitä.
Reilumpi diili olisi, jos lipun saisi tilattua 0600-numeroon soittamalla. Olisi estomahdollisuudet, skulaisi kaikilla operaattoreilla (10% jää ulos, jos ei toimi kuin Soneralla ja Radiolinjalla), palveluntuottajankaan ei tarvitsisi tehdä soppareita erikseen jokaisen kuuden mobiilioperaattorin kanssa jne. jne. jne.
Mutta silti pitää antaa HKL:lle aplodit tästä palvelusta konseptitasolla, lopultakin täysijärkinen suurelle massalle suunnattu mobiilimaksamissovellus.
Tosin en oikein arvosta HKL:n tapaa selvitä euromuutoksesta - juoksuttaa sporaan haluavia kuluttajia kioskille. Ei välttämättä Helsinkiin tulevalle kotimaanmatkaajalle mikään mieluisa yllätys.
Lipunmyynti loppui tilapäisesti, eli siksi ajaksi kun on lupa käyttää euroa ja markkaa rinnakkain maksun välineenä. Maaliskuussa sporakuskit taas tylyilee rahojen kanssa.
3 vuotta pummina, joten ei tasan mitään väliä... Mutta pointtiahan näissä kirjoituksissä kyllä on. Keep it simple!
Miten niin tekstiviesteille ei saa estoa?
Toimii ihan samalla tavalla kuin puheluidenkin osalta, eli maksullisten palveluiden (virvoitusjuoma-automaatit, HKL:n lippu tms.) käyttö voidaan estää.
Äh, kirjoitusvirhe: "siinä koodipötkössä on se litanja" - siis toivottavasti koodissa on PÄÄASIA.
Estoista: totta, sen esto kuuluukin nykyään viihdelukkoon. Mistä lie jäänyt päähän tuo vanha tieto, muistin sen liittyvän siihen, ettei aikuisviihdepalveluita saa tarjota tekstiviestipalveluna ennen tarpeellisten estojen järjestämistä.
Käytettävyysaiheesta kuitenkin vielä: A 641:n kirjoittamisen hankaluus ei oikein vaikuta perustellulta pummien elämän hankaloittamiseksi. Elämäntapapummit kirjoittavat viestin valmiiksi kännykkään ja painavat taskussa lähetysnappia, jos smurffijoukko hyökkää.
Kävikö kenelläkään mielessä, että yksinkertaitaisesti paremmalla suunnittelulla tuo teidän kovasti spekuleeraama pummiongelma voitaisiin poistaa vaikkapa seuraavasti:
Laitetaan lipun tilaamisen ja tekstarin vastaanottamisen väliin ajastus, vaikkapa minuutti tai kaksi. Sen luulisi keskimäärin riittävän, etteivät pummit pääse kikkailemaan. Ja puheet huonosta suunnittelusta tarkoituksella voitaneen tässäkin tapauksessa unohtaa.
Kyynisessä mielessäni olen selittänyt tuon A 641 -hakukoodin yksinkertaisesti sillä, että kyseessä on koodausaikainen väliaikaisratkaisu. Kun Plusdialin pojat antoivat HKL:n porukoiden testata palvelua, he kertoivat heille tuon saman koodin, jonka joku HKL:ssä sitten kertoi eteenpäin markkinointiin. Markkinoinnissa ehdittiin painattaa lukuisia esitteitä ennen kuin joku tajusi kertoa HKL:lle, että tuossa olisi voinut olla jotain muutakin. Siihen mennessä olisi kuitenkin tullut jo liian kalliiksi muuttaa esitteitä, joten homman annettiin jatkua.
Se mikä hommassa eniten sapettaa on se, että jos lähettää väärän viestin, ei saa mitään vastausta. Lähetin viikonloppuna ulkomuistista viestin "A 641" eikä vastauksena tullut mitään. Vasta ratikasta poistuttuani huomasin pysäkillä, että viestin pitääkin olla "A 631". Kokeilin saman tien onko systeemi pystyssä ja tilasin lipun, joka tulikin välittömästi. Heräsi siis kysymys, että eikö olisi edes kohtuullista saada väärästä viestistä vastauksena mikä on oikea viesti. Tuskin tuota samaa lyhytnumeroa muiden palveluiden tarjoamiseen käytetään.
Lortto: kävi mielessä, mutta tahallinen viivästys tuntuu epävarmalta. helpottaa tarkastajalle nipottamista.
ja hlehto: mä ajattelin että se ei niinkään hidastaisi elämäntapapummien näpyttämistä (niillä nyt keinoja riittää, kuten ratikasta uloshyppääminen) vaan satunnais-väärinkäyttäjää.
Lainatakseni itteäni: "A 641 ei tietenkään estä etevää pummia, jolla on smurffitutka hyvässä kunnossa, mutta eikös sekin ole vain hyvää palvelua?"
100000 lippua on jo tilattu palvelun kirjoittaa hesari, ihan kivasti näyttää menevän. liputhan on about 15% halvempia kuin sporassa/metrossa ostettuna.
Joo, olen samaa mieltä kanssasi. Asialliseen palveluun kuuluu myös ilmoittaa jos asiakas on tehnyt tietoja syöttäessään virheen.
Tiedän että tämä on teknisesti täysin mahdollista(helppo toteuttaa), se ei siis ole ongelman ydin. Vaan:
Ongelmana lienee se, että käsitykseni mukaan palvelun tarjoaja veloittaa myös virheellisestä viestistä(ainakin jotkut operaattorit/palveluntarjoajat) mikäli numero ja viestin alku on vain sinneppäin.
Miksi he siis haluaisivat kytkeä hyvän rahasammon pois, ihmiset kun ovat erehtyväisiä?
Korjatkaa ihmeessä jos olen väärässä, mutta muistaakseni mikään laki ei vielä myöskään veloita palveluntarjoajaa palauttamaan rahoja väärillä tiedoilla lähetetystä viestistä?
Operaattoreiden kannalta hinnoitteluun on vaihtoehtoja. Sovellus voi palauttaa viestin, jonka header kertoo että vastaus on ns. error -viesti, joka voidaan hinnoitella eri tavalla kuin tavoiteltu vastaus.
ELi: ilmaiseksi ei tietysti kannata antaa virheellisiä viestejä, koska tällaisissa tapauksissa kaikki puupäät spämmäävät sovelluksen tukkoon. Virheellinen viesti voisi maksaa jotain markan verran (palveluntarjoaja joutuu joka tapauksessa maksamaan viesteistä operaattoreille), jolloin se ei kirpaise lähettäjää liikaa, mutta opettaa kuitenkin muistamaan oikeat hakusanat seuraavalla kerralla.
Kuten aiemmin keskustelussa on todettu, hyvällä suunnittelulla virheviestien määrää voidaan kuitenkin merkittävästi vähentää, esim. tyypillisten virhehakujen aliasten avulla.
Kun palveluntarjoajat mainostavat että "kirjoita viesti oikein, operaattori veloittaa myös virheellisistä viesteistä", on kyse joko palveluntarjoajan tietämättömyydestä tai tietoisesta rahastamisesta: mainitsematta jää, että myös palveluntarjoaja saa rahat virheellisistä viesteistä, vieläpä leijonan osan..
Ettei vaan "Piikki" ole sovelluksen tehneestä firmasta...
Saisiko kukaan toimituskunnasta vastausta monia hiertäneeseen kysymykseen; miksi juuri A 641
--> Ainakaan mun työsuhdeliittymällä (RSL COM) ei pysty tilaamaan edes soittiksia tai ikoneja. Joten jonkinlainen esto on kyllä olemassa. Samoin kaverilla on jonkinlainen Soneran Classic -liittymä jolla ei myöskään voi tilata logoja. Tietääkö joku? Sama periaatte toimisi tässäkin?
Estoista vedin sanani takaisin tuolla aiemmin jo. Nykyään viihdenumeroesto lyö ainakin Soneran verkossa myös tekstiviestipalvelunumerot kiinni. (Tarkistin Soneran asiakaspalvelusta.)
Mutta ennen, ainakin vielä 2000 alussa, tekstiviestipalveluille ei ollut olemassa minkäänlaista estoa (paitsi kytkeä tekstiviestien lähettäminen kokonaan pois päältä). Nyttemmin tilanne on onneksi parantunut.
Mutta kyllä RSL COM:in liittymällä voi tilata soittoääniä ja logoja, ellei viihdenumeroesto ole päällä. Kokeilepa vaikka SurfEU:sta (esim: http://www.surfeu.fi/sms/logdex.php3).
Tilaamisen epäonnistuminen aiemmin johtui siitä, että ilmeisesti kokeilit sellaista palveluntarjoajaa, jolla ei ollut sopimusta RSL COMin kanssa.
Kaverisi Classicissa taasen lienee viihdenumeroesto päällä.
-> tuossa kuusee lisäksi vielä se, että webbisivuilla oikein lukeeki että lippu pitää lunastaa laiturilla - mutta ratikkoihin/laitureille tuota ohjetta ei olekaan enää suvaittu laittaa... :)
Tämä nyt on tietenkin törkeää ja asian vierestä, mutta kävikö kenelläkään muulla mielessä että palvelun suunnittelijoiden ja varsinkaan koodanneiden kavereiden ei enää koskaan tarvitse maksaa julkisesta liikenteestä? :) Oispa päässyt duunaamaan sen tarkistenumeron laskijan..
Okei, saattaahan se olla teknisesti mahdotonta mutta hieno ajatus.
Asiaan liittyen, hyvä artikkeli ja itsekin kyseistä A 641 -valintaa ihmettelin. Pummilla matkustamista tuskin on ajateltu tuolla vähentää ja aika kaukaa haettu keino tuo siihen olisikin. En ole nähnyt smurffeja vähään aikaan missään liikennevälineessä, heillä lienee jonkinlainen laskin mukana?
Käytin tekstarilippua eilen illalla ratikalla matkatessani. Positiivista oli se, että tyhjätasku pelastui lumimyrskyn armoilta, negatiivista se, että viestin lähetettyäni sain odottaa seitsemän (7) minuuttia vastausviestin l. lipun saamista. Tuo aika oli odottavalle liian pitkä, joten hermostuin ja olin varma, että olin tallettanut A 641 -viestin tai numeron hupelimeeni jotenkin väärin. Niinpä näpsyttelin uudelleen koko homman, joten lopputuloksena minulla oli kaksi lippua, yhdelle matkalle. Mutta mitä mä olisin tehnyt, jos niiden 7 minuutin aikana tarkistajat olisivat hyökkineet kimppuuni?
eli voittaja on se, joka kertoo tarkastajalle tilanneensa lipun, mutta se ei ole tullut. tuskin he sitä alkavat selvittämään?
En tiedä... jos ne seuraavat kotiin asti, että tuleeko sitä lippua? Pitänee kokeilla. :)
Senverran kokemuksia tuosta lipusta ja tarkastuksesta on että tarkastaja tutkaili kännykkääni aikansa ja alkoi sitten väittämään että se ei ole oikea lippu. Sinänsähän noita viestejä on helppo värkätä, tai vaikka kaverin puhelimesta lähettää. Tarkistenumerolla (jos se koodi on sellainen) ei ollut mitään käyttöä, tarkastaja vain väitti että "tämän viestin olisi iptänyt tulla numerosta xyz - viestin viimeisellä rivillä pitää olla se puhelinnumero josta tämä on lähetetty muuten ei kelpaa". Minä onneton kun olin laittanut tuon puhelinnumeron johon viesti lähetetään puhelimeni muistioon ja siksi se näkyi viestin yläreunassa tekstinä "metrolippu" eikä puhelinnumerona, lisäksi puhelimessani se numero josta viesti on tullut näkyy viestin alussa eikä lopussa. Kinastelun jälkeen pääsin ilman tarkastusmaksua mutta riippunee tarkastajasta.
Voi yhden kerran. Minulla numero on tallessa Ratikka-nimellä (eilen käyttäessäni se muuten tuli samantien, joten viivästyksessä oli ehkä kyse tilapäisestä kankeudesta).
Täytyy siis valmistautua taisteluun.
Kun toisissa yhteyksissä olemme puuhanneet tekstiviestikuponkeja, olemme aina törmänneet samaan asiaan: ei oikein voi tehdä mitään kiireessä (kassalla, bussiin astuessa) tarkistettavaa kuponkia, jos sen aitous pitäisi varmistaa, ettei kyseessä ole vaan kaverin lähettämä kuponki.
Tarkastajat kun eivät välttämättä joka ainoalla kännykällä osaa tarkastaa, mistä numerosta viesti on tullut - varsinkin jos se lyhytnumero on yllä kuvatulla tavalla pantu kännykän muistiin.
Olisi muuten jännä nähdä, miten suhtautuisivat yhdistelmällä PDA + gsm-kortti tilattuun lippuun.
Kupongin/lipun aitous pitäisi pystyä tarkistamaan automaagisesti jollain tavalla. Yksi tapa joka on ilmeisesti Sonera käyttää GSM-lippu -palvelussaan on sellainen että lähetetään kuvaviestinä viivakoodi jonka voi lukea puhelimen näytöltä viivakoodinlukijalla. =) Tuo on minusta jo killeriapplikaatio, miksiköhän se ei ole yleisemmässä käytössä?
Japanilaiseen versioon tuosta ideasta törmäsin jossain aikaisemmin. Ongelmana tuossa on se, että kuvaviestejä eivät kovin monet kännykät tue. Kaikki uusimmat Nokiat toki, mutta esim. 6150 ja sen aikalaiset eivät tue. Ja kyllä niitä muunkinmerkkisiä puhelimia on kuin nokialaisia, eivät Ericsson ja Siemens ole Suomesta kadonneet. (Nyt saa korjata, jos puhuin läpiä päähäni kuvaviestien toimimattomuudesta muissa merkeissä.)
Toinen ongelma pienemmissä ostoksissa ja kuvaviestissä on se, että kuvaviesti koostuu monesta tekstiviestistä (käsittääkseni 1-3 viestistä riippuen), jolloin hinta palveluntarjoajalle voi moninkertaistua. Tietenkin, jos palveluntarjoaja sattuu omistamaan GSM-verkon, kuten muutamat teleoperaattorit, niin silloinhan ei tietenkään ole mitään ongelmaa, oli viestejä 1 tai vaikka 10. :)
...mutta olen kyllä leikitellyt idealla joskus itsekin, mutta en ole keksinyt, mihin käyttäisi.
Kiehtova sovellus joka tapauksessa, maksaisi tekstiviestillä ja vilauttaisi viivakoodia kassalla. Ei tarvitsisi pelata pikkurahan kanssa.
MMS:ää odotellessa, siis. =)
Juuso,
mietippä viivakoodiläppää ja kertalippuja..:)
Juuso,
sori tuli lähettettyä epähuomiossa ennen kuin luin kaiken mitä yllä kirjoiteltiin.
Muistat varmaan keskustelumme aiheesta eräässä kala-aiheisessa ravintolassa. Ongelmahan ei ole b-c problematiikan ratkaisemisessa vaan lähinnä juuri c-b:ssä tai miksei jopa c-c:ssä.
Pohditaan asiaa ja palataan aiheeseen seuraavan kerran (ensi viikolla?) tuopin ääressä.
Nyt kun mainitset, niin joo. =) EANin ym. käyttö kuluttajapalveluissa varmaan tulee yleistymään eri muodoissa; niin viivakoodinlukijoiden kuin ihan numerosarjojen näpyttelynkin kautta.
Ja tuoppi ensi viikolla kuulostaa oikein hyvältä. =)
kysymys: eihän kaikki tj:t aja välttämättä egonjatkeella, varsinkin, jos tj on pienen tmi:n tj, vai mitä?
Kehitys kehittyy! Vajaa 5 vuotta kitinää hölmöstä ja hankalasta tekstiviestilipun tilauskoodista... Ta Daa!!! Perjantaina HKL päivittää koodin ytimekkääksi "A 1"-koodiksi. Hyvä HKL hyvä!