Osa verkon käyttäjistä kokee verkkomainonnan edelleen ärsyttävänä. RE:kin on saanut aika paljon negatiivista palautetta joistakin pyörittämistämme mainoksista. Verkkomedian tekijänä nämä valitukset saavat useimmiten näkemään punaista. Ettekö te hyvät ihmiset vieläkään ymmärrä, että mainostaja on se joka viime kädessä mahdollistaa sen, että useimmat verkkopalvelut tarjoavat sisältöä maksutta?
Ok, joissakin tapauksissa vika on ollut mainostoteutuksessa. Mainos ei tietenkään saa kaataa käyttäjän konetta, ja ääni on vaarallinen elementti jos joku sattuu surffaamaan avokonttorissa tai kotosalla pikkutunneilla. Frekvenssi on myös kiva olla olemassa - saman mainoksen pakkosyöttö ei ole kenenkään etu.
Silti vaikka nämä asiat olisivat kunnossa narisijoita riittää. En jaksa uskoa, että ruudulle lävähtävä popup olisi oikeasti yhtään sen ärsyttävämpi kuin mainoskatko hyvän TV-leffan välissä. Mainontaa televisiossa, printissä tai radiossa kukaan ei vain jaksa enää kyseenalaistaa.
Mitä asialle pitäisi tehdä? Käyttäjät on yksinkertaisesti totutettava huomiotaherättäviin mainosmuotoihin. Suurten kaupallisten verkkomedioiden pitäisi hoitaa asia kimpassa. Jos jokainen varteenotettava verkkomedia sitoutuisi esimerkiksi siihen, että joka viidennellä sivulatauksella käyttäjä saa eteensä interstitiaalin tai vastaavan mainosmuodon ei niistä hetken kuluttua jaksettaisi enää valittaa. Jos myytyä mainontaa ei riitä, käytettäisiin in-house mainontaa.
Ylipäätään kannatan siirtymistä suurempiin mainosformaatteihin, mikä näyttää olevankin nykyinen trendi. Monet verkkomediat ovat jo siirtyneet käyttämään 728x60 pikselin kokoisia mainospaikkoja.
Tuskin printtimainontakaan olisi kovin tehokasta jos lehdet myisivät vain 1/16-sivun ilmoituksia. Sama pitää tajuta verkossakin.
Mahtavaa logiikkaa, täytyy sanoa.
Jos ihmiset ovat ärsyyntyneet jostain mitä jatkuvasti teet, miten reagoit? Alat tehdä kaksin verroin isommin ja agressiivisemmin sitä samaa mitä olet tehnyt tähänkin asti.
Jos se kökkömainonta, jota olet tähän asti tehnyt webbiin, ei tuota haluttua tulosta, mitä teet? Pidätkö seminaarin, jossa mietit alan asiantuntijoiden kanssa kokonaan uutta lähestymistapaa mainontaan tarjollaolevassa mediassa? Merkkaatko kalenteriin 57 ideointipalaveria? Et. Sen sijaan teet kaksi kertaa isompia samanlaisia kökkömainoksia kuin tähänkin asti. Lisäksi pidät huolen siitä, että ihmisten on pakko katsella niitä vaikka mitä tekisivät. Tähän asti ne niljakkeet ovat keskittyneet sisältöön sivuillasi. Siat.
Kirjoittajalle ei ilmeisesti ole kukaan kertonut, mitä ihmiset yleensä tekevät TV:n mainostauoilla. Ehkä kirjoittaja ei omista jääkaappia? Ehkä hänen kaukosäätimensä on kadonnut?
Joka tapauksessa _minä_ kiitän luojaa ja Operaa "refuse pop-up windows"-pikavalinnasta!
Joo. En voisi olla enempää samaa mieltä kanssasi. Kirjoittajalla on kyllä mennyt puurot ja vellit niin pahasti sekaisin, että ei suuremmin enää tiedä missä menee. Ei varmaankaan ole asiakkaiden vika, jos mainonta ärsyttää heitä. Kyllä silloin mainostajan on mentävä itseensä ja keksittävä keinot saada viesti läpi ärsyttämättä asiakkaita.
On nimittäin mahdollista, että jos mainostajat eivät keksi parempia keinoja mainostaa netissä, eivät netissä olevat palvelut vedä ihmisiä luokseen, koska ärsyttävät popupit ja muut "netin ympäristösaasteet" pilaavat kaiken ilon.
Itse olen tässä parina viime päivänä lukenut sattumalta muutaman vuoden vanhoja "Uuden talouden" raamattuja ja kaiken huvittuneisuuden keskellä yksi keskeisin sanoma, mikä puhuttelee vieläkin on, että bittien maailmassa atomimaailman käytännöt eivät enää päde (ainakin osittain). Mainostajilla on siis uusien keinojen ja periaatteiden keksimisen paikka.
Vai eikö paljon mainostettu luovuus sittenkään riitä?
Toi vepin maksullisuushan olisi tietty ihan ok juttu, mutta onko oikeasti palveluita josta jengi suostuisi maksamaan? Itse kelailen kyllä kaikenmaailman hesarit sun muut läpi, muttei se minulle juurikaan ole mikään hengentärkeä asia koska samat uutiset saa varmasti muualtakin. Suurin osa itselleni ns. elintärkeistä saiteista on sellaisia joista ei ikinä tule maksullisia koska sisältöä pyörittävät kaikki tyypit yhdessä ja homma loppuu vasta kun kaikilta katoaa siihen innostus.
Henk.koht. olen kyllä eniten diggaillut jotain flash-mainontaa joka tuo homman edes vähän lähemmäs televisiota. Joo, onhan sielläkin paskoja mainoksia mitkä ei osu meikän kohderyhmään ollenkaan, mutta ainakin osa jaksaa naurattaa. Kuitenkin flashin kohdallakin tuntuu siltä, että hommassa mennään tuohon pakko pop-up suuntaan. Taannoin meni tietoviikon kanssa hermo ja muidenkin saittien jotka kantoivat tuota sairaan ärsyttävää Visa-mainosta jota ei millään saanut pois tieltä tai suljettua. Samaa on tullut vastaan ties kuinka monella muulla saitilla, mitä ärsyttävimmilllä tavalla. Miksei vaan joku ruudun yläkulmassa pyörivä flash toimisi? Jos se on mielenkiintoinen niin varmasti se tulee katsottua, sen verran kevyttä nykyisillä piuhoilla tuo animaatio kuitenkin on. Bannerit on ihan nauru ja sokeus niille on mielestäni aika 100%. Se on oikeasti mielenkiintoista huomata, miten jäykästi katse nykyään menee saittia luettaessa. Ei siellä paljoa katse haahuile kun tietää aina missä sisältö on jne.
Janilla oli ihan päteviä ideoita tuossa noin yleisesti, mutta en tiedä kestääkö tuo sitten ihan toteutuksen tasolla. Jos hesarin saitti alkaisi lätkimään fullscreen-animaatiota aina tietyn väliajoin niin tiedä kuinka paljon siitäkin käyttäjiä tippuisi pois? Entäs nämä kaikenmaailman popup-stopperit yms jotka nykyään eliminoivat bannerit ja popupit aika kiitettävästi ellei käyttäjä toisin halua aina tietyissä tapauksissa? Luulisi, että flashillekin vastaavat softat ilmaantuvat elleivät ole jo?
Suurimmilla suomalaisilla verkkomedioilla kuten Hesarilla alkaa nykyisin olemaan käyttäjiä vaikka muille jakaa. Jokainen niistä kuitenkin painii saman ongelman kanssa - miten kääntää kasvava trafiikki rahavirroiksi. Hesari varmasti mielellään antaisi 20 prossaa kävijöistään pois jos saisi lopuista 80% järkevät hillot.
Ajatus, jonka kolumissa heitin oli se, että jos maan suurimmat verkkomediat lähtisivät kimpassa luukuttamaan huomiotaherättävmpiä mainosmuotoja ei kenenkään tarvitsisi stressata siitä, että käyttäjät siirtyisivät kilpailijan osoitteeseen.
Paras tietysti olisi jos tuohon pystyisi sitomaan JanJ:n mainitseman mallin, jossa mainoksista pääsee eroon fyffellä jos ne pilaavat päivän. Joillakin saiteillahan tuo on jo käytössä (esim. Salon.com:in subscribaajille popupit ei hypi silmille).
Mielenkiintoista. Aivan kuin tässä olisi oletusarvona se, että ihmiset eivät klikkailisi bannereita siksi, että ne ovat niin pieniä ja huomaamattomia?
Kuitenkin mun ymmärryksen mukaan suuri osa bannerimainonnasta on melko lailla kohdentamatonta massamainontaa. Jos pankin vaihtaminen ei vain kiinnosta, ei silloin banneriakaan klikata, vaikka lupaus olisi mikä. Tai sitten osallistutaan vain siihen superjättihienoon skabaan ilman minkäänlaista mielenkiintoa skaban tarjoajaa kohtaan.
Toisaalta taas verkkomainoksien takaa löytyvien palvelujen pitää vastata mainoksien antamiin lupauksiin, joten joskus mainosten viestit ovat melko latteita johtuen palvelun keveästä sisällöstä.
Ja kolmannekseen, eihän muussakaan mainonnassa aseteta Vekan Hodarin ja Dieselin mainontaa samalle viivalle, miksi verkkomainontaa sitten arvioidaan niiden "tein-kaiken-itse-ja-halvalla" mainosten perusteella.
Uskoisin että aika iso ongelmasta on siis siinä, että mainokset on onnettomasti suunniteltuja ja toteutettuja ja että kohdentaminen ontuu melko pahasti.
Miksi muuten huonoa mainontaa suvaitaan niin pitkälle, eikö huonosta minonnasta voisi reilusti antaa negaa mainostavalle taholle?
"468x60 ei riitä mainostajalle" kolumnin ylimielinen kirjoittaja on hyvä esimerkki siitä hämmenyksestä, missä uusmediamaassa mennään (on menty alusta asti): pitäisi kehittää kokonaan uudenlaisia tapoja mainostaa ja tuoda viesti esille (siitähän mainonnassa on kyse hyvin pitkälle). Hesarin sivut eivät ole mikään merkittävä mainostulojen lähde eikä sellaiseksi tule vielä pitkään aikaa. Voi olla, että ei koskaan. Sivut ovat merkittävä lisäpalvelu, jota ilman lehden imago näyttäytyisi hyvin vanhanaikaiselta.
Webin olemuksen unohtaminen tuottaa mainontaa, joka ei sovi mediaan. Kun esimerkiksi televisiossa mainonta on kohdeyleisöä passivoivaa (istutaan sohvalla taaksepäin nojaten), niin webissä kohdeyleisö on aktiivisena osallistujana eteenpäin nojautuen. Passivoivan ja seurattavan mainonnan seuraaminen aktiivisessa olotilassa on aivan yhtä ärsyttävää kuin sohvalta nouseminen jonkun ärsyttävän häiriötekijän (kuten ovikello) takia. Webissä mainonnan tulee antaa mahdollisuus osallistua mainokseen.
Parhaat verkkomainokset eivät edes tunnu mainoksilta. Ne lähestyvät enemmän tuote-esittelyjä (jotka kaikesta huolimatta ovat mainoksia). Kukapa ei olisi riemusta kiljahdellen pyöritellyt esimerkiksi Applen sivuilla QuickTime mallinnuksia Macintosheista ja samalla toivonut, että olisipa tuossa nyt uusi PowerBook tai uusi litteänäyttöinen iMac. MTV:n 360 degrees philosophy on erittäin nerokas, jossa yksi media aloittaa viestin, jota toinen jatkaa.
Mainonnassa (ja koko median kentässä) eletään murroskautta (voi kuinka kliseinen lausahdus, mutta ei näytä menevän perille), jossa sisältö on kuningas (kliseet jatkuvat). Tämä vaatii alalta kykyä uudistautua, ei vain puhetta siitä. Kun luovuus on lamaantunut, niin on turha osoittaa kohdeyleisöä syyttävällä sormella.
Nyt aletaan löytää sitä Viisasten Kiveä ja muita suomalaisia metaforia. Yksi hajatelma lisää: Osa esim. TV-mainoksista tosiaan on itsessään jo niin mielenkiintoisia ja hyvin tehty (osa jopa muistaa vielä sen tärkeimmänkin: mainostajan viesti saapuu perille), että niitä katsoo hyvinkin mielellään. Olen edellisen kanssa samaa mieltä, että verkossa vastaavanlainen kokemus on hyvinkin mahdollista ja jopa esimerkkejäkin löytyy.
Tällainen mainonta maksaa mediasta riippumatta, ja hyvin pieni vähemmistö suomalaisista yrityksistä on valmis maksamaan loppulaskua hymyssä suin...
Problematiikkaa riittää.
http://www.helsinginsanomat.fi/uutiset/juttu.asp?id=20021008ER5
Jep, kannattaa lukea tuo juttuun liittyvä kolumni "Ilmainen lounas, katkera jälkimaku".
No öh. Ehkä webimainostajien ja sitä suunnittelevien kannattaisi katsoa peiliin, tai pikemminkin aikamääriin, joita banneria klikanneet viipyvät saitilla. On ihan sama, täyttääkö banneri koko ruudun vai vasemman yläkulman, jos käyttäjä viipyy mainostajan saitilla alle 5 sekuntia. Silloin kyseessä on joko virheklikkaus tai todella surkea kohdesaitti.
Tällaisista saittiesimerkeistä ehkä surullisin on MSN.fi
http://www.gallupweb.com/redmeasure/
verratkaa huviksenne kävijä- ja sivuimpressiomääriä. Kävijät todella liimautuvat MSN:n ääreen selaamaan sivuja :)
Koko bannereiden ajatus on täysin päätön verkossa: sinne tullaan tekemään eikä katselemaan asioita. Niin kauan kuin mainonnan suunnittelijat hakkaavat päätään seinään eivätkä keksi mitään uutta, on asiasta turha edes keskustella. Sivun yli leijuva banneri ei ole tällainen :)
Itse olen yrittänyt esittää sata kertaa HS:n lehtimainonnan siirtämistä verkkoon luokiteltuna. Ihan vaikka gif-kuvina. Sitten kuluttaja voisi katsoa esim. tuoreimmat hifitarjoukset tai vaatetarjoukset nopeasti ja luokiteltuna verkosta. Ja ehkä mukana voisi olla lisätietolinkkikin. Ilmeisesti idea on liian yksinkertainen, koska aina aletaan rakentamaan jotakin palveluhakemistoja tms. jo moneen kertaan tehtyjä ideoita.
Välillä tuntuu, että webissä luullaan Ladan hinnalla saatavan Mersun. Aika naurettava ajatus. Tämä ei ole pelkästään mainosalalla vallitseva typeryys. Se näyttää olevan aika universaali oletus niin yksityisellä, kunnallisella kuin valtiollisella puolella.
Mikä tahansa foorumi onkaan, niin myös jonkun sanoma viisaus pitää paikkansa. "Ihmiset yliarvioivat teknologisen kehityksen lyhyen ajan vaikutukset, mutta aliarvioivat pitkäaikaiset vaikutukset."
Kun ollaan rakentamassa kokonaan uutta ja osittain vierasta mediaa, niin mistä tulee tämä ajatus siitä, että sillä voisi tehdä nopeasti paljon rahaa ilman sen suurempia investointeja. Kyllä "Valley of Death" ilmiö on aivan yhtä reaalinen webmaailmassa kuin missä tahansa muuallakin.
Se, että lehdet tekevät omasta verkkopalvelustaa maksullisen, merkitsee sitä että silloin palveluun tulee tulla huomattavia parannuksia (multimediaa, kunnon tiedonhakua yms. yms.). Esimerkiksi Hesarin nykyisestä palvelusta en maksaisi penniäkään. Mutta se on tosiasia, että "ilmaiset lounaat" ovat ohi ja palvelusta on maksettava.
Valitettavasti moni palveluna itseään mainostava ei ole varmaan koskaan mistään palvelusta kuullutkaan. Hyvänä esimerkkinä voi mainita Sonera täysin fiaskon "verkkopalvelun". Itse uskon, että moni maksaisi ihan oikeasti hyvästä palvelusta. Tällaista vain ei juuri tällä hetkellä ole suuremmin tarjolla. Onko se kuluttajan vika? Tuskin ...
Journalistisesti korkeatasoisen sisällön tuottaminen ei ole mitään nappikauppaa. Kysymys kuuluukin: miksi maksat lehden paperiversiosta, mutta kuvittelet että saman sisällön tarjoilu eri mediassa pitäisi olla sinulle ilmaista? On kovin lyhytnäköistä tuijotella ainoastaan fläsäytyksiin ja tekniseen pikkunäppäryyteen kun oikeasti kauppaa käydään sillä sisällöllä.
Toki Internet teknisesti edesauttaa sen sisällön näppärämpää esillepanoa, mutta tämä voidaan laskea sen median erityispiirteisiin eikä se yksinään ole peruste palvelun maksullisuudelle ja päinvastoin.
Kyllähän myös kuluttajien pitää katsoa itseään peiliin jos sietävät surkeata palvelua ja vieläpä maksavat siitä. Edelleen, miksi kuluttajat vaativat Mersua Ladan hinnalla? Jos palvelu tuotetaan alihintaan, näkyy se luonnollisesti myös palvelun laadussa.
/mikolas.
Tuosta sisällöstähän tässä on koko ajan puhuttu. Onko jossain jotain muuta edes väitetty? Kuka on puhunut missään vaiheessa fläsäytyksistä ja teknisistä pikkunäppäryyksistä? Termi "multimedia" voidaan myös ymmärtää sisällöllisenä terminä. Sisällön tuottaminen multimediamuotoon tarvitsee kokonaan oman tuotantostrategian ja -mallin (tämä taitaa monelta multimediakriitikoltakin unohtuvan).
Se, että joku lehti luulee verkkopalvelun olevan sitä, että painettu sisältö vain "heitetään" verkkoon, voi haudata toiveet ihmisten rahoista. Kyllä verkkopalvelu on kokonaan itsenäinen julkaisu, joka voi olla esim. vuorovaikutussuhteessa painetun sisällön kanssa (se, mitä se sitten toteutettuna tulee olemaan on aivan kokonaan toinen kysymys).
Ja juuri tuosta kuluttajien tietoisesta suhteesta verkkopalveluun olenkin huolissani. Hyvä idea ja media karkottaa surkeilla toteutuksilla kuluttajan pois (ja aiheestakin). Sonera menetti 11 000 asiakasta tämän vuoden ensimmäisellä quarterilla ja se oli yhtiölle aivan oikein (olin yksi noista 11 tuhannesta).
Palvelun maksullisuudessa on kuitenkin muitakin mutkia matkassa. Jos ajatellaan yksittäistä kuluttajaa, niin hänen taloudellinen panos webiin alkaa olla kohtuuton. Jos haluaa päästä verkkoon, on ostettava kone (noin 1000 euroa), verkkoyhteys (esim. ADSL-yhteys maksaa 50 euroa kuussa) ja tämän päälle tulee vielä ohjelmista ja muusta tulevat laskut. Jostain tulisi tehdä tilaa maksulliselle verkkopalvelulle. Kuinka monella kuluttajalla on siihen varaa?
Mielestäni tuo yllä oleva on todella keskeinen huomio, joka jää usealta maksullisesta verkkopalvelusta haaveilevalta ajattelematta. Missä menee kuluttajien kulutuksen taloudellinen raja? Monella se on tullut vastaan jo aikoja sitten. Piratismi on hyvä merkki siitä. Jos hinnat eivät hirvittäisi, niin kynnys kääntyä piraattituotteen tai daunloudauksen piiriin nouseaa korkeammaksi.
Tämähän on sama kuin teeveen katselussa. Ensin on hankittava melko kallis laite ja sitten maksettava vielä yleinen tv-lupa, jos haluat jotain extrasisältöä, maksat vielä kaapelikanavistakin. Ei tunnu suurelta ongelmalta valtaosalle kuluttajista.
Valtaosalla kuluttujista on jo televisio. Missä on se verkon paljon puhuttu lisäarvo? Ei ainakaan nykyisissä verkkopalveluissa.
Millä logiikalla sitten selität esimerkiksi ulkomaalaisten talousjulkaisujen liiketoimintamallin? Miten toimituksellista sisältöä sitten pitäisi mielestäsi muokata, jotta se olisi jotenkin verkkoon sopivampaa kuin ihan perinteinen teksti - jos siis puhutaan lehtitaloista. TV-kanavan verkkojulkaisu voikin sitten olla jotain ihan muuta. Mutta joka tapauksessa täytyy pitää mielessä että myös verkkopalvelut täytyy sitoa yrityksen liiketoimintaprosesseihin, eikä silloin lähdetä poikkeamaan yrityksen keskeisestä liiketoiminnasta liian kauaksi. Historia on jo täynnä varoittavia esimerkkejä siitä miten käy jos ei keskitytä omaan ydinosaamiseen (paljonkohan Vivendi otti turskaa Vizzavi-portaalista?). Mikäli kuluttajat selvästi toisenlaista sisältöä toivovat ja se on jotenkin liiketaloudellisesti perusteltavissa, niin toki palvelua voidaan viedä johonkin suuntaan. Ajat vain ovat sen verran muuttuneet, että liiketaloudellisten perusteiden on oltava todellakin järkevät ja palveluun tehdyt investoinnit kuoletettavissa jollakin järkevällä aikavälillä.
Ei kukaan osta tietokonetta vain lukeakseen maksullista lehteä verkosta. Siksi lehden saa myös paperilla. Web on vain yksi niistä lisäarvopalveluista jonka tietokoneen hankinta sinulle tekee mahdolliseksi. Kivi sanoikin jo oleellisen toteamuksen tästä asiasta :-)
/mikolas.
Tässä taitaa olla vähän puurot ja vellit sekaisin. Tietenkin verkkoduunarille tietokone on paljon muutakin kuin webissä surffailuun tehty vekotin, mutta kun esimerkiksi ajattelen omia vanhempiani, niin eivätpä he koneella paljoa muuta tee kuin lukevat sähköpostia, pelaavat pasianssia ja maksavat laskuja pankkiin. Eivät he käytä Photoshopia, Flashia, väännä Javaa, käytä piirtopöytää yms. yms.
Ja olen aika varma, että vanhempani ovat aivan tavallisia kuluttuajia, siis juuri heitä joille verkkopalveluja esimerkiksi lehden kannattaa tehdä. Varmasti joku ulkomaalainen talouslehti tekee voittoa, koska heidän sisältö on arvokasta jo itsessään. Verkon kautta heidän sisällön levittäminen tapahtuu nopeasti ja sitähän talouslehtiä lukevat asiakkaat haluavat. Toisin on kuitenkin rajoitettuun kieliryhmään kuuluvan suomalaisen lehden verkkopalvelun kohdalla. Englanninkielistä talouslehteä luetaan aika monessa paikassa Telluksella. Hesaria luetaan aika pitkälle ainoastaan yhdessä maassa (ulkomailla olevat Hesarin lukijat eivät ole kovinkaan merkittävän kokoinen kohderyhmä vaikkakin kasvussa).
Joten ... tavallinen kuluttaja, joka käyttää tietokonettaan asioiden hoitamiseen käyttää konetta pääasiallisesti verkon käyttöön (se ei siis ole lisäarvopalvelu, vaan itse pääasia). Hän haluaa päästä verkkoon vaivattomasti ja huokeasti, kyetä hoitamaan asioitaan, viihdyttää itseään kun sille päälle sattuu sekä etsiä tietoa.
Mainosbannerit ja popupit ovat tämän tiellä ja siksi ärsyttäviä. Siks uskonkin, että tulevaisuudessa on tilausta hyvälle verkkopalvelulle. Mutta sen tulee olla niin korkeatasoista ja merkittävää, että siitä joku viitsii kaikkien maksujensa päälle vielä maksaa lisää. Nyt sellaista ei ole kuin hyvin rajatulle asiakaskunnalle. Tämä on haaste kaikelle sisällöntuotannolle.
Samoin kuluttajan taloudelliset uhraukset tulee tulla kohtuullisiksi, koska hänellä on myös muita kuluja kuin webpaveluun laitetut rahat. Hänelle tulee jäädä rahaa näille verkkopalveluille. Nykyisillä laite- ja yhteyshinnoilla tämä ei toteudu kovinkaan hyvin. Laajakaistayhteyksiä halutaan, mutta niistä ei olla valmiita maksamaan nykyisiä hintoja. Ja tämä ei ole kuluttajan vika, vaan hinnoittelun ongelma.
Sinänsä sen syvemmin tähän laajempaan problematiikkaan tarttumatta, tuli mieleen sellainen ajatus että näppituntumalta olisi helppo uskoa että nämä talouslehtien verkkotilaukset maksaa useimmiten työnantaja eikä palvelua käyttävä henkilö itse omasta pussistaan. En tiedä pitääkö tämä paikkansa, kenties jollakulla on tästä jotain faktaakin esittää?
Sinänsä olen samaa mieltä siitä että eihän sisällön arvo siitä alene, että se tarjoillaan paperin sijasta verkossa (tietysti koska paino- ja jakelukustannukset poistuvat, hinnan tulisi olla hieman edullisempi). Rationaalista kuluttajaa vain valitettavasti ei ole olemassa kuin taloustieteen oppikirjoissa, joten pelkään pahoin että verkkolehtien maksullinen käyttö jää alkuun varsin vähäiseksi. Jotenkin sitä kokee saavansa enemmän kun lehti on paperilla kädessä, niin absurdia kuin se onkin.
Itse olisin kyllä valmis maksamaan Hesarin verkkoversiosta, jos sinne saataisiin koko se sisältö joka paperilehdessäkin on (nythän artikkelit ovat vain osittain ja moni osio kuten mielipidesivut puuttuu kokonaan).
Naulan kantaan. Kun palvelu muuttuu maksulliseksi, pitää myös sisällön muuttua. Ei ennen ilmaista palvelua voi laittaa maksun taakse, kuluttajat kun eivät tajua mistä maksavat. HS:n sisältö yritetään saada verkkoon kokonaisuudessaan, tosin kuvien tai taiton kohdalla esim. tekijänoikeudet ovat aika mielenkiitoisia kysymyksiä :)
Mitä multimediaan yms. tulee, ne ovat vain palvelun koriste ainakin Suomessa. Suuret massat lukevat lyhyttä tekstiä mahdollisimman näppärässä paketissa. Itselläni on se etu, että olen päässyt seuraamaan ison saitin kävijälukuja monen vuoden ajan. Ei tarvitse arvailla, mistä porukka tykkää. En neuvoisi kuitenkaan ketään laittamaan broadband-uutisia maksullisiksi. TV:ssä on edelleen parempi kuva eikä sen käyttö maksa mitään :)
Ja missään nimessä en dissaa mainoksia, mutta kun tämä keskustelu on aina samaa. Jos kerran minä tyhmänä humanistina olen tajunnut, että verkkoa ei katsella vaan käytetään, niin miksei joku lahjakas mainosmies ole tätä tajunnut?
Hehe :D Ehkä syynä tähän on se, että osalla ihmisistä pää on tehty normaalia paksummasta materiaalista ja siihen on asennettu itsetäytöllä varustettu nestevaimennus?
Normaalissa evoluutiossa pään rakenne muuttuu ja nesteen määrä vaimennusjärjestelmässä vähenee esim. nakkikioskin jonossa tai parisuhteessa. Tämä ei ilmeisesti dogma00:n mukaan koske webbimainonnan suunnittelijoita. :)
Heh heh ... Hyvä heitto. Mutta ehkä juuri siksi asiaa ei tajuta, että mainosmiesten ja laajemmin IT-alan koulutukseen ei kuulu laajaa humanistista koulutusjaksoa. Mutta onhan näitä mainos- ja/tai IT-alallla työskenteleviä humanistejakin.
nimim. Toinen tyhmä, ruma ja pieni humanisti :)
Mainosmiehet eivät ole (vielä) onnistuneet kehittämään kunnon verkkomainontaa siitä samasta syystä minkä takia radio- ja TV-mainonnan kehittyminen nykyiselle tasolleen kesti aikansa.
Uusi media -> uudet ideat -> kehittäminen kestää aikansa.
Odotellaan rauhassa ja keskitytään vaikka sillä välillä tekemään töitä mainosrahoituksesta riippumattomille asiakkaille :)
-TPP
Mistäs lähtien tv:n katsominen on ollu ilmaista? Mitä varten ovella käy koputteleen jotai henkilöitä, jotka kyselee, että onko tv-maksu maksettu, jos näin ei ole tapahtunut? :)
Mutta liittyen tuohon tavalliseen käyttämiseen niin olen todennut kanssa samaa, että vanhempani lukevat mieluusti näitä iltapäivälehtien jne weppisivuja, lukevat sähköpostit ja siinäpä se melkein onkin..
Se lainailu meni sit niin sanotusti kovasti käsille, ja tietenkään tästä upeasta keskusteluelueesta en löytäny mitää muuta/edit-kohtaa, jolla tuon kädetyksen olisi saanut korjattua. Ehkä joku neuvoo, kuinka se tapahtuu?